Uutispalstalla on käytössä "Kajawa - uutispalsta" -näyttöaihio.

Sorvin ääressä

2.6.2017 9.15

Uratarina: Kääntäjästä sairaanhoitajaksi ja takaisin

Kääntäjiä löytyy moneen junaan: on käännösyrittäjiä ja yrityksen sisäisiä kääntäjiä, jotkut tekevät käännöksiä päivätyönsä osana tai rinnalla, ja jotkut taas vaihtavat kokonaan alaa – ja palaavat joskus jopa takaisin.

Elina Ritala, 36, istuu maanantaista torstaihin tietokoneella paneutuen av-käännöksiin ja lääketieteen käännöksiin, kunnes vaihtaa perjantaina sairaanhoitajan asun ylleen. Millaista on yhdistää kaksi näin erilaista ammattia, ja millainen tie hänet on tähän pisteeseen kuljettanut? Me Kajawassa otimme selvää.

Kutsumus kielten pariin vei opiskelemaan kääntämistä

Lukioaikoina syttynyt kiinnostus tv-kääntämiseen vei Ritalan opiskelemaan englannin kääntämistä Tampereen yliopistoon vuonna 2001. Vaihtoehtona Ritala harkitsi toimittajan uraa ja opiskeli tiedotusopin laajan sivuaineen. Sivuaineeksi valikoitui myös ranska, koska hän koki, että kääntäjällä olisi hyvä olla useampi työkieli. Ritala nautti yliopiston monipuolisista käännöskursseista, mutta ensimmäisen av-kurssin jälkeen ”se oli menoa”.

– Minuun kolahti välittömästi se, että av-kääntäminen on tiivistämisen taidetta parhaimmillaan. On oltava nokkela hyvin rajallisen ajan ja tilan puitteissa. Ja vielä saada repliikit soljumaan kauniisti, mikä vaatii hyvää rytmitajua.

Kattavasta kurssitarjonnasta huolimatta Ritala toteaa, että kääntäjäopiskelijoiden työelämätaitoihin voisi kuitenkin satsata nykyistä enemmän ja jo opiskeluiden alkupuolella. Opiskelijoiden on hyvä saada kattavasti tietoa kääntäjän arjesta, yrittäjyyden eri muodoista ja käännösten hinnoittelusta.

– Muutoin nuori kääntäjä ei tiedä riittävästi käännösbisneksen koukeroista. Itsekin olin aluksi ulalla hinnoittelusta ja esimerkiksi tekijänoikeuksistani. Opin monta asiaa kantapään kautta, Ritala toteaa.

Kääntäjän uran alkumetrit veivät EU-komissioon ja sieltä av-kääntäjäksi

Ritala aloitti oman alan työt jo varhain opintojen aikana. Repertuaariin kuului markkinointitekstien ja lehtiartikkeleiden kääntämistä sekä kesätöitä toimittajana. Lisäksi Ritala löysi itsensä Brysselistä EU-komission kääntäjäharjoittelusta, missä hän pääsi suomentamaan lain ja hallinnon tekstejä englannista, ranskasta ja italiasta. Av-kääntäminen poltteli kuitenkin yhä.

Ritala aloittikin freelancerina monikansallisessa av-käännöstoimistossa 2007. Työsuhteisuuteen ei siellä kuitenkaan ollut mahdollisuutta, joten hän liittyi opiskelukavereiden pyörittämään osuuskuntaan saadakseen laskutusväylän.

– Yksinyrittäjyyttä toiminimellisenä en oikeastaan edes harkinnut. Haluan olla työssä osa jonkinlaista tiimiä, ja osuuskunta näyttäytyi toiminimeä riskittömämmältä vaihtoehdolta. Siinä sai myös turvaa muista jäsenistä.

Vuonna 2010 Ritala pääsi MTV Medialle av-kääntäjäksi ja koki saavuttaneensa televisiokääntäjänä sen, mihin oli pyrkinytkin – isoon, maineikkaaseen mediataloon tekemään töitä työsuhteisena freelancerina osana työyhteisöä.

Av-urallaan Ritala on kääntänyt englannin- ja ranskankielisiä ohjelmia laidasta laitaan: lääketieteellisiä ohjelmia, ruokasarjoja, lifestyle-ohjelmia, dokumentteja, saippuaa.

– Nautin melkeinpä kaikista av-töistä. Saa vaihdella tyylejä slangista virallisempaan puhetyyliin ja ottaa tietynlaisia vapauksia ja välillä revitelläkin, silti alkutekstiä kunnioittaen. Oikeastaan vain kerran työ on ollut täyttä tuskaa: kun käänsin autontuunaussarjaa, Ritala nauraa.

Alkusokin jälkeen uutta ammattia opiskelemaan

Syksyllä 2012 BTI International osti MTV Median käännöstoiminnan, minkä seurauksena lähes kaikki satakunta kääntäjää irtisanoutuivat, Ritala mukaan lukien. Se oli äärimmäisen kova isku, ja Ritalasta tuntui, että ura av-kääntäjänä oli ohi.

– Murehdin asiaa melkein vuoden ja aloin kyseenalaistaa koko ammatinvalintani. Tarjolla olisi ollut vain näennäisyrittäjyyttä vaativia töitä, joilla ei olisi ansainnut elantoa, hän harmittelee.

Kaikki muuttui, kun työvoimatoimisto kertoi työttömyysetuudella suoritettavien opintojen mahdollisuudesta: niiden avulla voisi hankkia työllistävän ammatin. Ritala innostui sairaanhoitajan ammatista, koska terveysasiat olivat aina kiinnostaneet ja hoitoala tarjoaisi lukuisia suuntautumisvaihtoehtoja ja varman työn.

Nyt Ritala on lopputyötä vaille valmis sairaanhoitaja ja tekee keikkatyötä sairaalassa. Hänelle ehdoton ykkösjuttu sairaanhoitajan työssä on ihmisläheisyys.

– Esimerkiksi psykiatrisessa hoitotyössä saan laittaa ihmistaitoni peliin ja antaa potilaille kunnolla aikaa. Työ vaatii hyvää tunnetilojen tajua. Täytyy kannustaa, kuunnella ja luoda rauhallista ilmapiiriä, mutta toisaalta myös asettaa rajat.

Vaikeinta sairaanhoitajan työssä on ollut joutua kohtaamaan kuolemaa, omaisten surua ja vaikeita ihmiskohtaloita.

– Joidenkin rankkojen harjoittelujaksojen aikana tuli kannettua potilaiden murheita kotiin, mutta ehkä kokemus auttaa ottamaan niihin vähän etäisyyttä. Haastavaa on ollut myös hoitajan kädentaitojen opettelu kääntäjän päätetyöskentelyn jälkeen.

Kääntäjän ja sairaanhoitajan identiteetit yhdistyvät

Viime syksynä Ritala sai työpaikan työsuhteisena kääntäjänä. Hän tekee nelipäiväistä viikkoa Lääketieteellinen käännöstoimisto Oy:ssä, jossa käännetään kaikenlaisia lääketieteen tekstejä, kuten lääketieteellisiä koulutusmateriaaleja, lääkevalvontaviranomaisten dokumentteja, sairauskertomuksia ja oppikirjoja. Työhön houkuttivat mielenkiintoinen aihealue, kannustava työtiimi ja työsuhteisuus.

– Työ vaatii valtavasti erikoisalan tietoa ja lääketieteen konventioiden ja viranomaiskonventioiden hallintaa. Toimistossamme kaikki uudet kääntäjät peruskoulutuksesta riippumatta käyvät läpi kahden vuoden tuutoroinnin, jossa kaikki käännökset tarkistetaan.

Ritala on saanut myös pitää palan vanhaa ydinosaamistaan, sillä toimistossa tehdään av-käännöksiäkin.

– Työ on sopivan monipuolista. Tiukka asia kohtaa viihteen. Lääketieteen asiatekstien kääntämisestä on myös valtava hyöty kentällä – opin koko ajan lisää esimerkiksi farmakologiasta, kuten lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksista.

Vastavuoroisesti myös sairaanhoitajakoulussa opitut asiat esimerkiksi ihmiselimistöstä, hoitotoimenpiteistä tai kentällä käytetyistä ilmauksista auttavat lääketieteen kääntäjän työssä. Ritalan mielestä kaksi näin erilaista työtä ovat rikkaus, sillä toisessa saa olla ihmisten kanssa ja liikkua, toisessa keskittyä tekemään yksin, mutta silti osana työtiimiä. Ammatit tukevat toisiaan.

– Uuden ammatin opiskeleminen on tuonut pelkkää hyvää ja vienyt kääntäjän urallakin eteenpäin. Työelämä on nykyään niin sirpaleista, että kenties yksi ammatti ei tulevaisuudessa enää riitä. Oloni on nyt turvallinen ja tyytyväinen.


Teksti: Anniina Hautakoski
Kuva: Raine Luomala


Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä