Uutispalstalla on käytössä "Kajawa - uutispalsta" -näyttöaihio.

Sorvin ääressä

10.5.2016

Kotouttamiseen kaivataan laaja-alaista monikielistä yhteistyötä

Kotouttaminen kulttuurin ja taiteen keinoin on tuloksellista. Sen ovat todenneet lukuisat kulttuuripalvelut, kirjastot, museot ja muut yhdistykset ja järjestöt ympäri Suomen. Viime joulukuussa valmistuneella kyselytutkimuksella kartoitettiin tarkemmin, millaista tämä toiminta on ollut ja mitä tulisi vielä kehittää.

Tutkimuksen toteuttivat yhdessä neljä akavalaista kulttuurialan ammattijärjestöä Käännösalan asiantuntijat KAJ, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, Museoalan ammattiliitto MAL ja Kuntien asiantuntijat - KUMULA sekä Taiteen edistämiskeskus, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kuntaliitto.

Tutkimuksen kohteena olivat kunnissa ja yksityisellä sektorilla työskentelevät taide- ja kulttuurialan ammattilaiset ja kieliasiantuntijat. Heiltä kysyttiin muun muassa, millaista toimintaa heillä on maahanmuuttajien kanssa ollut, mitä toiveita ja odotuksia maahanmuuttajat itse ovat viestittäneet kotouttamisen suhteen ja mikä auttaisi toiminnan kehittämisessä. Vastaajat nostivat esille muun muassa tarpeen uusille yhteistyömalleille, tehokkaammalle tiedonjaolle ja lisäresursseille.  

Yhteistyö ja dialogi tehostavat toimintaa

Vastauksissa peräänkuulutettiin yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämä voisi käytännössä olla niin toimijoiden tietoisuutta toisistaan, tietoa rahoituksen hakemisesta, apua verkostoitumisessa kuin toiminnan koordinointiin panostamista.

Ideoita, tekijöitä ja innostusta riittäisi, mutta päivästä loppuvat tunnit ja resurssien vähyys turhauttaa. Tilat, aika ja mahdollisuudet kehittää toimintaa ovat puutteelliset ja siksi kaivataan tehokkaampaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välille monipuolisten ja monikielisten palvelujen takaamiseksi.

"Monet arkipäiväisetkin asiat voivat olla haasteellisia kielitaidon ollessa puutteellinen, joten tahto oppia uuden kotimaan kieli on kova."


Myös maahanmuuttajien omia toiveita tulisi kuunnella paremmin. Kyselytutkimuksella kartoitettiinkin myös sitä, millaisia toiveita maahanmuuttajilla on itsellään ollut kotouttamisen suhteen. He ovat toivoneet muun muassa vuorovaikutusta monin tavoin, osallistumista ja mahdollisuuksia itseilmaisuun. Kielikoulutusta on toivottu lisää, kuin myös kirjallisuutta omalla kielellä ja sanakirjoja. Varsinkaan harvinaisemmissa kielissä niitä ei ole kovin helposti saatavilla.

Kieli on merkittävä osa yksilön identiteettiä ja tie ymmärrykseen. Monet arkipäiväisetkin asiat voivat olla haasteellisia kielitaidon ollessa puutteellinen, joten tahto oppia uuden kotimaan kieli on kova. Se ei tarkoita vain oppitunteja tai kirjasta pänttäämistä, vaan monimuotoista oppimista kuten kielikahviloita, kielitutoreita ja mahdollisuuksia kanssakäymiseen suomenkielisten kanssa. Vastauksista ilmeni myös puutteita maahanmuuttajien kanssa työskentelevien kielitaidossa. Tarvitaan molemminpuolista kulttuurintuntemusta, jotta kanssakäyminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja toisiaan kunnioittavaa. Tässä on esimerkiksi tulkeilla tärkeä rooli. 

Integroituminen jää puolitiehen ilman kieltä

Monissa vastauksissa tuotiin esiin se, että vastaanottokeskuksissa oleskelu voi olla turhauttavaa ja maahanmuuttajille tulisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa järjestää mielekästä tekemistä. Maahanmuuttajat ovat ilmaisseet toiveensa osallistua yhteiskunnan toimintaan jo pian maahanmuuton jälkeen ja kattavampaa perehdytystä siihen, miten Suomessa toimitaan. He ovat toivoneet myös monenlaisia kohtaamisia syntyperäisten suomalaisten kanssa, yhdessä tekemistä. Maahanmuuttajien kotoutuminen tuo mahdollisuuksia myös syntyperäisten suomalaisten kosketukselle kulttuurien rikkauteen.  

"Tarvitaan molemminpuolista kulttuurintuntemusta, jotta kanssakäyminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja toisiaan kunnioittavaa."


Asia ei varmasti jää tähän. Nimittäin opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä on kartoittanut laajemminkin mahdollisia toimenpiteitä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden nopeammaksi kotouttamiseksi. Toimenpiteet liittyvät koulutukseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön ja ne on esitetty ohjausryhmän selvityksessä, joka luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle 4.2.

Selvityksessä on yhteensä 55 toimenpide-ehdotusta. Niistä nro 18 käsittelee tulkki- ja kääntäjäkoulutuksen lisäämistä ja tarvittaessa laajentamista sekä siihen liittyvän täydennyskoulutuksen lisäämistä. Toimenpide-ehdotus nro 42 taas kuuluu näin: ”Luodaan paikallisesti matalan kynnyksen kieliryhmiä, joissa maahanmuuttajat voivat kokoontua opiskelemaan kieltä ja kulttuuria yhdessä natiivipuhujien kanssa esimerkiksi jonkin harrastuksen parissa.” Monikielinen viestintä yhdistää.

Ideoista jalostuu koulutus

Alussa mainittiin, että kotouttaminen kulttuurin ja taiteen keinoin on ollut tuloksellista. Mutta millaisia nämä keinot ovat käytännössä olleet? Kyselytutkimuksella kartoitettiin, millaisia hyviä toimintamalleja vastaajat ovat kohdanneet. Vastausten joukossa oli monia kieliin liittyviä. Yksi oli ylitse muiden: kielikahvilat. Etenkin kirjastoissa järjestettävissä kielikahviloissa maahanmuuttajat voivat harjoitella suomen kieltä rennossa ilmapiirissä.

Joku ehdotti maahanmuuttajien kertomustuntia, joka olisi samantapainen kuin lasten satutunti, mutta sen sijaan luettaisiin suomenkielistä kertomusta ja keskusteltaisiin siitä. Toinen taas mainitsi tapauksen, jossa museo on ollut kielenoppimisen oppimisympäristönä. Näitä ja monia muita ideoita voisi soveltaa ei vain maahanmuuttajien kielenoppimiseen vaan kaikkien kielenoppimiseen monissa kielissä.

Jotta kaikkia hyviä ideoita voidaan lähteä toteuttamaan, tarvitaan koulutusta. Huhtikuussa järjestettiin kulttuuripalveluiden tuottajille ja asiantuntijoille kyselytutkimuksella saadun aineiston pohjalta koulutus Hämeenlinnassa. Koulutuksissa annettiin eväitä käytännön toteutukseen ja alueellisille toimijoille mahdollisuuksia verkostoitumiseen. 

Teksti ja kuva: Suvi Seikkula

Lisää aiheesta:
Asiantuntijaryhmältä ehdotuksia maahanmuuttajien saamiseksi nopeammin koulutukseen ja työelämään
Kulttuuripalveluilla kotouttaminen on tuloksellista – rahoitusta suunnattava käytännön toimintaan
Taide- ja kulttuuritoiminta auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan (sivu 27)


Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä