Uutispalstalla on käytössä "Kajawa - uutispalsta" -näyttöaihio.

Sorvin ääressä

16.6.2016

Kieltä ja kulttuuria kotouttamisen keinoiksi

Hämeenlinnassa järjestettiin huhtikuussa kieli-, kirjasto- ja kulttuurialan ammattilaisille Kulttuuripalveluilla tuloksekasta kotouttamista -tapahtuma. Päivän aikana käytiin läpi toimintamalleja, verkotettiin alueellisia toimijoita ja annettiin runsaasti eväitä käytäntöön.

Koulutuksen järjestivät Käännösalan asiantuntijat KAJ, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, Kuntien asiantuntijat KUMULA ja Museoalan ammattiliitto MAL.

Maaseutu, säätiöt ja kirjastot maahanmuuttajien asialla

Suomessa on jo nyt runsaasti hyviksi koettuja kotouttamisen malleja, ja eritoten kirjastot, kulttuuritoimijat ja museot ovat tehneet paljon alueellista työtä maahanmuuttajien hyväksi. Myös monet paikalliset yhdistykset ja järjestöt tekevät aktiivista kotouttamistyötä kulttuurin ja taiteen avulla.

Kotouttamisseminaari 18.4._sandgren_web
Kulttuuripalveluilla tuloksekasta kotouttamista -koulutuspäivän juonsi läänintaiteilija (kulttuurinen moninaisuus) Pia Mouazan.

Koulutuksessa paikalliskehittäjä Heikki Konsala maaseudun kehittämisyhdistys Pirkan Helmestä kertoi Leader-toiminnasta kotouttamisen apuna. Toiminnan ydinajatus on paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen kehittämistyössä. Leader-rahoituksella voidaan tukea mm. yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa.

Konsala kertoi myös Leaderin rahoittamista Maahanmuuttajat kylille -ja Maahanmuuttajat maaseudun arjessa -hankkeista. - Pieniinkin maaseutupitäjiin tarvitaan uutta verta!, totesi Konsala ponnekkaasti.

Hankkeiden avulla on ruohonjuurilähtöisesti pystytty tekemään merkittäviä onnistumisia pienten kuntien kansainvälistämisessä ja kulttuurienvälisten ennakkoluulojen murtamisessa. Kotouttamistyön ansiosta maahanmuuttajia jää paikkakunnalle asumaan, yrittämään ja tekemään työtä.

Cultura-säätiön projektipäällikkö Anneli Ojala valotti kuulijoille säätiön toimintaa. Sen tarkoitus on tukea Suomen venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumista taiteen ja kulttuurin keinoin. Työkaluina tässä ovat mm. kirjallisuus, musiikki-illat, keskustelut ja erityisesti lapsille järjestetty toiminta.

Esimerkkinä säätiön aiemmasta toiminnasta Ojala kertoi vuosina 2014–2015 järjestetystä Osaava-hankkeesta, jonka päämääränä oli osallisuuden tunteen lisääminen ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Tarkoituksena oli myös lisätä osallistujien arvostuksen kokemusta sekä käsityksiä mm. suomalaisen yhteiskunnan periaatteista ja poliittisesta rakenteesta.

Osaava-hankkeessa pohdittiin myös, minkälaisia mahdollisuuksia kansalaisella on yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tärkeänä asiana toiminnassa Ojala painotti avointa suhtautumista kieleen ja kommunikaatioon: - Kieli asettaa omat haasteensa, mutta siitä ei kannata tehdä kynnyskysymystä.

Kotoutumisen Ojala totesi olevan yhtä kuin onnistunut integraatio, jossa ihminen säilyttää suhteen omaan kieleensä ja kulttuuriinsa osoittaen kuitenkin samalla olevansa kiinnostunut tutustumaan uuteen kulttuuriin.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Antti Seppänen esitteli viraston opetus- ja kulttuuritoimen toimintaa. Tämä kulttuuria eri näkökulmista tarkasteleva taho tukee maahanmuuttajien kotouttamistyötä mm. jakamalla erilaisia avustuksia kunnille. Näihin lukeutuvat esimerkiksi tuki monipuoliseen nuorisotoimintaan, liikunnan avulla tapahtuvaan kotouttamiseen sekä kirjastojen kehittämisprojekteihin nimenomaan maahanmuuttajia silmällä pitäen.

Sähköiset palvelut ja rahoitus toimintaa tukemassa

Internet toimii tänä päivänä tärkeimpänä tiedotuskanavana monikulttuurisessa kielten virrassa. Tiedottaja Jaana Rytkönen kertoi Helsingin kaupungin toteuttamasta Infopankki.fi-verkkopalvelusta, joka tarjoaa turvapaikanhakijoille ja muille Suomeen ulkomailta tuleville tietoa asumisesta ja elämästä Suomessa kahdellatoista eri kielellä, muun muassa englanniksi, arabiaksi, persiaksi, somaliksi ja turkiksi. Sivuilta löytyy myös linkki Infopankin YouTube -kanavalle, jossa on runsaasti hyödyllisiä videoita useammalla eri kielellä.

Vuonna 2015 yksittäisiä käyntejä sivuilla oli 1 251 009 kpl, mikä tarkoittaa 44 %:n kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Peräti 51% käynneistä myös tehtiin Suomen rajojen ulkopuolelta.

Omakielisyyden ja suomen kielen oppimisen merkitys nousi esiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kulttuuria kaikille -kyselyssä. Siitä ilmeni muun muassa toive suomen kielen sanaston löytymisestä translitteroituna arabian kirjaimilla. Kyselystä ilmeni myös maahanmuuttajien suuri kaipaus sitä kohtaan, että päästäisiin tekemään asioita yhdessä kantasuomalaisten kanssa.

Kotouttamisen toimintamalleja -tutkimus_sandgren_web
Mm. KAJ:n toteuttamassa kyselyssä kävi ilmi, että maahanmuuttajat itse toivovat oppivansa kielen ja pääsevänsä nopeasti osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää.


Taidelähtöiset menetelmät kotoutumisen apuna

Hämeenlinnassa on järjestetty maahanmuuttajille suunnattu Taide ja kulttuuri osana kotoutumista -hanke, joka oli rakennettu taide- ja kulttuurisisältöjen ympärille. Kyseessä oli Hämeenlinnan Taidemuseon toteuttama maahanmuuttajien kotoutumista edistävä hanke, jossa kehitettiin ja vakiinnutettiin kulttuurin ja taiteen menetelmämallien käyttöä maahanmuuttajien kotouttamistyössä.

Projektissa oli mukana kaikkiaan 230 maahanmuuttajaa. Sen tulokset olivat erittäin innostavia: maahanmuuttajien kielitaito vahvistui, jonka lisäksi heidän oma osallisuuden tunteensa lisääntyi. Toiminta koettiin myös hyvin voimaannuttavaksi. - Kiitos paljon. Aivo ei enää kipeä, minä heräsin, olen elossa!, oli eräskin osallistuja kommentoinut projektinjälkeistä olotilaansa.

Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämän Kumppanuustalon työtoiminta panostaa kahdenväliseen kotouttamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että projektiryhmissä on oltava maahanmuuttajien lisäksi myös kantasuomalaisia.

Kumppanuustalo on aloittanut kuvataiteen ja teatterin keinoin tapahtuvan toimintansa vuosi sitten. Talon tarjoama toiminta on kuntouttavaa työtoimintaa ja kohdistettu ihmisille, joilla on pitkä työttömyystausta. Osallistujista n. puolet on maahanmuuttajataustaisia. Nämä ihmiset ovat saattaneet viettää Suomessa jo useamman vuoden, mutta heillä on tästä huolimatta suuri tarve esim. harjaannuttaa kieltä.

Osallistujilla ei ollut aiempaa kokemusta taiteellisesta työskentelystä: heistä suuri osa piti pensseliä ensimmäistä kertaa kädessään, eivätkä kaikki olleet koskaan käyneet museossa - varsinkaan yksin.

Kuntouttavan työtoiminnan vastaava ohjaaja Maarika Hoppula kertoi, että monialajärjestö Hämeen Setlementti ry:stä löytyi sopiva ryhmä, jonka kanssa projekti aloitettiin. Toimintamallina oli monitoimijuus, jossa yhdistyvät yhteinen päämäärä, kunnioitus, erilaisten työtapojen yhteensovittaminen ja sitoutuminen projektiin. Yhteisenä tavoitteena oli myös toisen arvostaminen sekä ”kyllä yhdessä osaa enemmän” -asenne. Ryhmän kanssa toteutettiin 103-Satanollakolme-teatteriprojekti. Taidepajan merkityksellisinä päämäärinä olivat osallistujien toiveiden kuunteleminen, näkyväksi tuleminen, jäljen jättäminen omaan toimintaympäristöön ja yhdessä tekeminen.

- Kohtaamisia - Rohkeutta maahanmuuttajien työnhakuun taiteen keinoin - projektissa käytettiin matalan kynnyksen taidelähtöisiä menetelmiä ja sen tarkoituksena oli lisätä osallistujien itsevarmuutta oman osaamisen tunnistamiseen ja työnhakuun, kertoi Turun Ammattikorkeakoulun teatteriopettaja Mervi Rankila-Källström.

Projektin alkuvaiheessa järjestettiin kuulemisprosessi maahanmuuttajien ja työharjoitteluaan tekevien taideopiskelijoiden kanssa.

Keskiössä olivat henkilöiden tarinat: teatteri-ilmaisun ohjaajat haastattelivat maahanmuuttajia, ja näistä tarinoista syntyi dokumenttiteatteriesityksiä, animaatioita ja dokumenttielokuvia. Tuotoksia näytettiin tapahtumissa, joihin kutsuttiin maahanmuuttajanuoria ja heidän kanssaan työskenteleviä tahoja.

Yksi näistä teoksista on nähtävissä Internetin YouTube-videopalvelussa: These Boots Are Made for Walking on tarina afganistanilaisen kenkätehtailijan pakomatkasta Suomeen ja Suomessa kohdatuista työnsaannin haasteista. Tulossa on myös Turun AMK:n järjestäminä osallistavia teatteripajoja kouluihin, joissa opitaan samalla kieltä.

Yhteinen aivoriihi

Koulutuspäivän keskusteluissa nousi esille se, että kotouttamisen pitää olla kaksisuuntaista ja että toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat pitää huomioida paremmin. Lisäksi kotoutettavat kannattaa ottaa mukaan projektien suunnitteluvaiheessa ja suunnitella hankkeet asiakaslähtöisesti. Vaikka hyvien kumppanien ja rahoituksen löytäminen on tärkeää, kaikkein olennaisin asia oli kaikkien mielestä kuitenkin sama: halu ja avoin mieli!

Koulutus pohjautui neljän akavalaisen järjestön, KAJ:n, TAKU:n, MAL:n ja KUMULA:n viime joulukuussa toteuttamaan kyselyyn, jossa selvitettiin, millaisia kotoutuksen toimintamalleja on jo olemassa, millainen on lisätiedon ja koulutuksen tarve sekä millaisia toiveita maahanmuuttajilla itsellään on. Kyselystä ilmeni, että kulttuuripalvelut ovat korvaamaton työkalu maahanmuuttajien kotouttamisessa. Maahanmuuttajat itse toivovat oppivansa kielen ja pääsevänsä nopeasti osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. He toivoivat myös selkokielistä, heidän omalla kielellään kirjoitettua tietoa siitä, miten Suomessa ylipäänsä toimitaan. Kaikkein tärkeimmiksi asioiksi tuloksissa nousivat ammattilaisten ajatukset eri kulttuurien tuntemuksen, verkostoitumisen ja rahoituksen tärkeydestä.

Teksti ja kuvat: Venla Sandgren


Lue lisää:
Kotouttamiseen kaivataan laaja-alaista monikielistä yhteistyötä, Kajawa 10.5.2016

Suomi sinun kielelläsi - Finland in Your Language
Infopankki YouTubessa
These Boots Are Made for Walking: tarina afganistanilaisen kenkätehtailijan pakomatkastasta Suomeen ja Suomessa kohdatuista työnsaannin haasteista.
Kotouttaminen.fi -palvelu
Cultura-säätiöstä tietoa
Cultura-säätiön Osaava-hanke

Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä