Uutispalstalla on käytössä "Kajawa - uutispalsta" -näyttöaihio.

Sorvin ääressä

12.5.2017 9.36

Itsensätyöllistäjien sosiaaliturva vahvasti esillä paneelikeskustelussa

Yleisradion RTI-talossa Pasilassa pidettiin 7.4. paneelikeskustelu itsensätyöllistäjien asemasta. Kaksituntinen keskustelu oli pintaraapaisu mutkikkaaseen aiheeseen, ja tällä erää keskityttiin lähinnä sosiaaliturvaan. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että parannuksia tarvitaan.

Keskustelemassa olivat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja Anna Kontula (vas.), toimittaja, tietokirjailija ja väitöskirjatutkija Laura Haapala, työtön kääntäjä ja jatko-opiskelija Tarmo Hietamaa, Akavan Erityisalojen edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen ja Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Keskustelua veti Suomen freelance-journalistien toiminnanjohtaja Anna Kähkönen. Tilaisuuden järjesti Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto yhteistyössä Käännösalan asiantuntijat KAJ:n ja Radio- ja televisiotoimittajien liiton kanssa.

Keskustelun alkuun todettiin, että itsensätyöllistäjän käsitteen voi määritellä monin tavoin. Yleisesti voidaan kuitenkin puhua perinteisen yrittäjyyden ja palkkatyön väliin sijoittuvasta työstä, joka on palkkatyön tapaista, mutta jossa tekijä on lain silmissä yrittäjä. Termin mukaisesti itsensätyöllistäjä ei työllistä kuin itsensä. Työmarkkinoilla itsensätyöllistäjyys on nopeimmin kasvava trendi – itsensätyöllistäjiä on Suomessa jo yli 180 000.

Itsensätyöllistäjät usein sosiaaliturvan väliinputoajia

Itsensätyöllistäjien köyhyys on yleistä. Paneelissa esitettyjen eri tutkimustulosten mukaan luovan alan naisyrittäjistä 40 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella, ja av-käännösalan kaikista itsensätyöllistäjistä köyhyysrajan alapuolella oli niin ikään 40 prosenttia. Kaikista itsensätyöllistäjistä 50 prosenttia naisista ja 37 prosenttia miehistä kuuluu vähiten ansaitsevaan viidennekseen.

Itsensätyöllistäjäksi ryhtyvä joutuu ottamaan yrittäjäriskin ja sosiaaliturva tyypillisesti huononee, mutta mahdollisuus yrittäjävoittoon ei silti usein kasva. Varsinkin niissä tapauksissa, kun työmuoto muuttuu työn teettäjän aloitteesta työsuhteisuudesta yrittäjyydeksi, palkkiossa ei aina oteta huomioon yrittäjän sivukuluja, vaan työstä saatava korvaus voi olla suhteettoman pieni ja toimeksiantaja saattaa olla haluton edes neuvottelemaan asiasta. Kyselyjen mukaan freelancereista tyytymättömimpiä ovatkin ne, joilla on vain yksi toimeksiantaja. Toisaalta freelancerit ovat kysyttäessä yleensä tyytyväisiä työn sisältöön ja työnteon muotoon. Itsensätyöllistäjistä moni ei edes tavoittele aidosti yrittäjämäistä toimintaa.

Lisäksi paneelissa puhuttiin siitä, että erilaisia työnteon muotoja on nykyään paljon ja tulevaisuudessa entistä useampi voi saada erityyppisiä tuloja monesta lähteestä ja sekä työnantajilta että toimeksiantajilta. Valinnanvapauden pitäisi säilyä, mutta itsensätyöllistäjille tarvitaan yhtä hyvä sosiaaliturva kuin työsuhteessa. Keskustelussa toistuva teema oli perustulo, jolla osaltaan vastattaisiin käynnissä olevaan laajaan työelämän muutokseen, mutta nopean aikataulun parannuksista nimenomaan itsensätyöllistäjien tilanteeseen esiin nousi yhdistelmävakuutus.

Yhdistelmävakuutus toivottu uudistus

Yhdistelmävakuutusta esittivät Harri Hellstén (Suomen Yrittäjät) ja Maria Löfgren (Akava) Työ- ja elinkeinoministeriölle tekemässään tuoreessa selvityksessä työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa. Esityksen mukaan työssäoloehtoa voisi kerryttää yrittäjätoiminnan ja palkkatyön yhdistelmällä. Palkansaajana, yrittäjänä tai niiden yhdistelmänä tehty työ voitaisiin vakuuttaa samassa työttömyyskassassa. Lisäksi yrittäjätoiminta arvioitaisiin neljän kuukauden ajalta aina sivutoimiseksi. Hellsténin ja Löfgrenin mukaan uudistuksilla on kiire, joskin valmistelut on tehtävä huolellisesti.

Kevään puoliväliriihessä hallitus päättikin, että se päivittää yrittäjyyspakettiaan. Yrittäjyyspaketin alle kootaan yrittäjyyteen kannustavia ja yrittäjyyden esteitä poistavia toimenpiteitä. Toimintasuunnitelman piiriin kuuluvat muun muassa yrittäjyyden ja työnteon uudet muodot, kuten itsensätyöllistäminen ja yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmät. Myös yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa aletaan valmistella. Ammattiliittojen roolista paneelissa todettiin, että niitä tarvitaan tulevaisuudessa jopa enemmän kuin koskaan.

Itsensätyöllistäjät on tulkittu Suomessa tähän asti usein yrittäjiksi, joilla ei ole kollektiivista neuvotteluoikeutta, jolloin liitot eivät voi neuvotella heidän palkkioistaan tai työehdoistaan. Kysymys on kuitenkin EU:n kilpailulainsäädännöstä, jonka pitäisi olla yhtenäinen, ja esimerkiksi Tanskassa linja ei ole ollut yhtä tiukka. Suomessa itsensätyöllistäjien kollektiivista neuvotteluoikeutta on yritetty saada läpi eri tasoilla. Ammattiliitot pitävät asiaa keskeisen tärkeänä ja edistävät sitä parhaansa mukaan – aloitteita tehtiin jo vuonna 2008. Painetta muutoksiin tulee myös keskusjärjestöiltä EU:n tasolla. Ammattiliittojen rooli keskustelun herättäjinä eri asioissa ja ratkaisumallien esiin tuojina pysyy niin ikään tärkeänä.

Teksti: Jukka Sorsa

Lähteet:
Ammattiliittojen itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmä
Maria Löfgrenin ja Harri Hellsténin selvitys (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016)
Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013 -raportti (Anna Pärnänen ja Hanna Sutela, Tilastokeskus)
Hallituksen toimintasuunnitelma vuosille 2017-2019: Uudet avaukset
Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä