Lentävät lauseet

12.10.2015

Terveisiä Lappeenrannasta - kykeneekö kunta uudistumaan?

20.–21. elokuuta runsaat 600 kunta-alan edustajaa kokoontui vuosittaiseen tapaan Lappeenrantaan Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteiseen työmarkkinaseminaariin, Lappeenranta-seminaariin. Mitä jäi mieleen?

Seminaarin osallistujat olivat pääosin kuntaorganisaatioiden luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja henkilöstöhallinnon sekä työmarkkinajärjestöjen edustajia. Seminaarin käytännön järjestelyistä vastasivat Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto. Seminaarikokonaisuus muodostui luennoitsijoiden esityksistä, aiheita kommentoineen raadin keskusteluista ja keventävistä ohjelmanumeroista, kuten musiikkiesityksistä.

Ensimmäisenä seminaaripäivänä järjestettiin iltatilaisuus 90-luvun musiikin merkeissä, jonka lisäksi eri ammattijärjestöillä oli omia tapaamisiaan. Osallistuin seminaariin Akavan Erityisalojen kunnan neuvottelukunnan jäsenenä.

Osmo Soininvaara_kuva Salla Peltonen_Lappeenrannan kaupunki
Osmo Soininvaara. Kuva: Salla Peltonen, Lappeenrannan kaupunki.
Luennoitsijoiden joukossa oli yhteiskunnallisia vaikuttajia tutkijoista poliitikkoihin ja johtaviin virkamiehiin. Tänä vuonna nimekkäimmät esiintyjistä olivat kaksi pitkän linjaa yhteiskunnallista vaikuttajaa: keväällä eduskunnan jättänyt Osmo Soininvaara ja valtiovarainministeriöstä jokin aika sitten eläkkeelle jäänyt valtiosihteeri Raimo Sailas.

Soininvaaran aiheena oli kuntien kyky uudistua, erityisesti hoivapalveluiden tuottamisen näkökulmasta, ja esitys oli korutonta kuultavaa. Kuntien uudistumiskyvyssä ei ole juurikaan kehumista - yritykset tuottavat hoivapalveluja usein paremmin ja halvemmalla kuin kunnat. Soininvaara esitti kuitenkin asioita, joissa kunnat voivat ottaa yrityksiltä opiksi ja tulla paremmiksi palveluntuottajiksi. Sailas kertasi, mikä tuskin tulee yllätyksenä lukijalle, kuinka huonossa jamassa Suomen talous on.

Tuomo Alasoini_kuva Salla Peltola_Lappeenrannan kaupunki
Tuomo Alasoini. Kuva: Salla Peltola, Lappeenrannan kaupunki.

Luennoitsijoiden joukossa oli useampia tiedemaailman edustajia, joista mainitsen tässä kaksi. Tuomo Alasoini Tekesistä kertoi oppivan talouden ideasta ja työelämän innovaatioista. Suomi on jäänyt innovatiivisuudessa kilpailijamaista jälkeen. Ratkaisu on Alasoinin mukaan innovatiivisuuden ja työn imun yhdistämisessä.

Kasvatustieteen professori Kai Hakkarainen Helsingin yliopistosta puhui elinikäisestä oppimisesta. Kannustavan esityksen keskeisiä näkökulmia olivat jokaisen mahdollisuus ylittää itsensä ja kehittyä jatkuvasti sekä vuorovaikutuksen merkitys asiantuntijuuden kehittymiselle.

Osallistujan ratkaistavaksi jää, kuinka seminaarissa esitettyjä näkökulmia ja toimintamalleja saisi tuotua osaksi omaa arkea, työtä ja työyhteisöä. Helposti käy niin, että seminaarien ja vastaavien tapahtumien pohjalta syntyy monia oivalluksia, mutta kun palaa työn arkeen, oivallukset eivät konkretisoidu käytännöiksi, vaan jäävät papereina osallistujan kaappiin pölyttymään.

Monesti syynä on kiire – tuntuu, ettei ole aikaa kehittää mitään, kunhan saa työt tehdyksi. Usein ongelmana on myös se, että esitykset eivät ole riittävän lähellä oman työn arkea, jotta niiden ajatuksia voisi soveltaa työssään.

Yksi ratkaisu voisi olla seminaarin esitysten sisältämien ajatusten jakaminen muidenkin pohdittavaksi ja jalostettavaksi työyhteisön arkeen. Tämä on onneksi mahdollista, sillä suurin osa esityksistä on luettavissa Lappeenranta-seminaarin sivuilla. Otetaan seminaariraadin esittämän teesin mukaisesti parviäly käyttöön.

Antti Kangasmäki
KAJ:n hallituksen varapuheenjohtaja

Antti_Kangasmaki_kuvaaja Susa Junnola_web pieni
Kuva: Susa Junnola










Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä