Kielen päällä

1.3.2016

Sano se alkuperäisellä kotimaisella

Internet-dokumentti Sano se saameksi haluaa tuoda saamen kieliä näkyvimmäksi Suomessa ja sanoa saameksi kaiken mahdollisen.

Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja saamen kielet Euroopan alkuperäiskieliä. Yhteensä saamen kieliä on yhdeksän, mutta Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä eli pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Näillä on virallinen asema saamelaisten kotiseutualueilla.

Sanakirjasta dokumentiksi

Kuten lähes kaikki parhaat ideat, tämäkin sai alkunsa tuopin äärellä. Dokumentin ohjaaja Katri Koivula oli vasta saanut tietää kaverinsa Niillas Holmbergin olevan saamelainen, ja ilta kuluikin Holmbergin opettaessa Koivulalle sanontoja ja fraaseja äidinkielellään eli pohjoissaameksi.

Pari vuotta ensitapaamisen jälkeen Koivula otti yhteyttä Holmbergiin ja ehdotti ajatusta pohjoissaamen internet-sanakirjasta, jossa olisi
katri koivula_sano se saameksi_kuva Hilla Kurki_web
Katri Koivula on aiemmin käsitellyt dokumenteissaan esimerkiksi keikkapaikkojen backstage-alueita ja ASMR-ilmiötä. Kuva: Hilla Kurki
sanojen lisäksi myös arkikäyttöön tarkoitettuja fraaseja. Netistä löytyi kattaviakin eri saamen kielten sanakirjoja, mutta ääntämisnäytteitä niistä löytyi huonosti.

Koivula ja Holmberg päättivät tehdä sana- ja fraasikirjan ääntämisnäytteineen itse. Koivula otti vastuulleen sanojen ja fraasien keräämisen, Holmbergin tehtävä taas olisi kääntää ne pohjoissaameksi.

Rahoitusta sanakirjalle oli kuitenkin vaikea saada, joten Koivula jalosti ajatuksen hänelle jo ennestään tuttuun muotoon: internet-dokumentiksi. Valmiiseen Sano se saameksi -internet-dokumenttiin tuleekin sanakirjan lisäksi myös saamen kielen puhujien haastatteluja ja tietoa Suomessa puhuttavista saamen kielistä.

Flirttiä pohjoissaameksi

Sisältöä sana- ja fraasikirjaansa projektiryhmä kerää sosiaalisesta mediasta: käännettäviä sanoja ja lauseita voi ehdottaa niin Facebookissa, Twitterissä kuin sähköpostitsekin aihetunnisteella #sanosesaameksi. Ehdotettujen käännettävien ilmaisujen joukossa on esimerkiksi ”torilla tavataan” ja ”oispa kaljaa” tavallisempien luontoon liittyvien sanojen ja ruumiinosien joukossa.

Koivula aloitti fraasien keräämisen kuitenkin jo ennen kuin keruukampanja julkaistiin sosiaalisessa mediassa. Hän perkasi matkasanakirjojen sana- ja fraasilistoja ja poimi niistä ilmaisuja käännettäväksi. Perinteisistä sanakirjalähteistä on peräisin muun muassa useat iskurepliikit ja flirttailevat ilmaisut. Erityisesti puhekielen ilmaisuja taas löytyi niin omista Whatsapp-keskusteluista kuin Vauva.fi -palstan keskusteluista.

Kääntämisen problematiikkaa

Yksi haaste sanakirjan laatijoille on uudissanat, muun muassa Docventuresin ilmoille heittämä käännöstoive päräyttävä. Holmbergin ja Koivulan tarkoituksena ei ole lanseerata pohjoissaameen uusia trendisanoja, vaan kääntää ilmaisut kulttuurista kulttuuriin. Kuitenkin uudissanojen kohdallaan ollaan syvällä kääntämisen problematiikassa: keksitäänkö uutta vai käännetäänkö olemassa olevin ilmaisuin?
Tekijät uumoilevatkin, että joidenkin ehdotusten edessä saattaa olla pakko nostaa kädet pystyyn. Voi olla, että kaikkea ei voikaan kääntää, ei ainakaan elävän kielen ilmaisuilla, joita käytettäisiin vastaavissa konteksteissa. Työ on kuitenkin vielä kesken, joten lopullisia linjauksia ei ole vielä vedetty.

Ei pulaa käyttötarkoituksista

Fraasisanakirjan ja erityisesti ääntämisnäytteiden ajatus saattoi lähteä hauskasta illanvietosta, mutta Koivula ja Holmberg näkevät sanakirjalle useita käyttötarkoituksia. Yksi on tietenkin pohjoissaamen kielen ylläpitäminen ja opettaminen. Pienelle kielelle kun on elintärkeää, että kieli siirtyy sukupolvelta toiselle.

- Monet ei-äidinkielenään saamen kieltä puhuvat siirtävät kieltä lapsilleen, ja sellaisissa tilanteissa näkisin, että tällainen sanakirja on todella kätevä, Holmberg toteaa.
niillas_holmberg_sano se saameksi_kuva Paul S. Amundsen_web
Niillas Holmberg on taiteen moniottelija: hän mm. kirjoittaa runoja ja tekee musiikkia. Kuva: Paul S. Amundsen


Lisäksi tekijöiden toiveissa on saada sanakirjaan eri alojen ammattisanastoa. Sanakirjaa saattaisivat hyödyntää esimerkiksi pohjoiseen saamelaisalueille muuttavat suomenkieliset, toimittaja voisi opetella sanomaan vaikkapa ”kiitos haastattelusta”. Ulkoa opetellut fraasit eivät tietenkään tee kenestäkään kielen sujuvaa puhujaa, mutta kieli on väline, jonka avulla pääsee lähemmäs ihmistä. Toisen ihmisen äidinkielen puhuminen, vaikka vain muutaman sanan verran, luo ainutlaatuisen yhteyden. Tämän varmasti jokainen matkailija voi allekirjoittaa.

Toiselta kantilta

Sano se saameksi -projektin etusivulla on hieno animaatio, jossa suomenkielinen teksti muuttuu saamenkieliseksi. Koivulalle animaatio on kommentti siihen, kuinka useat saamenkieliset ovat joutuneet yhteiskunnallisesta painostuksesta vaihtamaan oman kielensä suomen kieleen. Hetkeksi roolit vaihtuvatkin.

- On hauska ajatus, että täysin suomenkieliset ihmiset tuijottavat ruutua, jossa on vain pohjoissaamen kieltä, ja kaikki ymmärtävät sen, Koivula kertoo.

Jatkoa seuraa?

Dokumentti valmistuu kevään 2016 aikana, joten Holmberg on vasta aloittelemassa käännösurakkaansa ja Koivula haastatteluja. Jatkossa Koivulan ja Holmbergin toiveissa on kääntää sanakirja myös inarin- ja koltansaameksi, ja kiinnostuneita kääntäjiä on jo ilmoittautunut. Inarin- ja koltansaame ovat pohjoissaameakin pienempiä kieliä, joten tekijöiden mielestä sanakirjan kääntämisen tärkeyttä näille kielille ei voi liioitella. Molemmilla kielillä on tällä hetkellä vain joitain satoja puhujia.

Dokumentti sanakirjoineen jää nettiin valmistuttuaan kaikkien käytettäväksi, ja jatkossa projektiryhmällä olisi kiinnostusta päivittää ja ylläpitää sanakirjaa. Jäämme odottamaan valmista dokumenttia ja sanakirjaa sekä mahdollisuutta sanoa sen saameksi.

Teksti: Laura Liimatainen


Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä