Mansesta maailmalle -luentosarja juhlistaa tamperelaisen kääntäjänkoulutuksen 50 vuotta

Tamperelaisen kääntäjänkoulutuksen alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 50 vuotta. Yleisölle avoin luentosarja Mansesta maailmalle: 50 vuotta kääntämisen koulutusta Tampereella juhlistaa tätä merkkipaalua.

Luennot alkoivat tammikuussa ja jatkuvat huhtikuun lopulle. Idea luentosarjaan syntyi edellisenä syksynä, kun kääntämisen opettajat suunnittelivat tulevaa merkkivuotta.

–Yhdessä mietittiin, että jotakin halutaan järjestää. Syntyi idea yleisöluennoista, joilla valotetaan kääntämisen ja tulkkauksen kenttää monipuolisesti. Lisäksi haluttiin saada puhujia, joilla on jonkinlainen yhteys tamperelaiseen kääntäjänkoulutukseen, kertoo yliopistonlehtori Marja Kivilehto, joka on yksi luentosarjan vastaavista opettajista.

Ensimmäisellä luennolla Liisa Ritanen muisteli tamperelaisen koulutuksen alkuaikoja, ja Kaarina Hietanen puhui omalla luennollaan auktorisoidusta kääntämisestä Mansen hengessä. Muita aiheita ovat olleet esimerkiksi käännösteknologia ja sen kehitys sekä venäjän kielen ja tulkkauksen kansalliset erityispiirteet.

Kieli-instituuteista yliopistojen yhteyteen

Tampereen kieli-instituutti aloitti toimintansa vuonna 1966. Samana vuonna perustettiin kieli-instituutti myös Turkuun, ja muutamien vuosien kuluttua vielä Kouvolaan ja Savonlinnaan. Vuonna 1981 kaikki neljä oppilaitosta liitettiin kääntäjänkoulutuslaitoksina eri yliopistojen yhteyteen.

–Tampereella kääntäjänkoulutus on kuulunut Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokseen ja vuodesta 2011 kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikköön. Koulutuksessa ja tutkimuksessa ovat painottuneet kääntämisen sosiologia ja niin sanottu funktionaalinen kääntäminen, vaikutteita on saatu etenkin saksalaisilta tutkijoilta, Kivilehto kertoo.
 

Karjalainen luennoi kirjallisuuden kääntämisestä

Maaliskuun 14. päivä tarkastelussa oli kirjallisuuden kääntäminen ja puhujana kokenut suomentaja Heikki Karjalainen. Karjalainen kertoi omien kokemustensa kautta kääntäjän urapolusta ja kirjallisuuden kääntämisen nykytilasta.

–Tällä luennolla tullaankin sitten maailmalta Manseen, koska en ole koskaan opiskellut enkä asunut Tampereella, Karjalainen naurahti luentonsa aluksi.

–Kirjallisuuden kääntäjät kehittävät suomen kieltä siinä missä kirjailijatkin, ja käännöskirjallisuuden avulla kotimaiset kirjailijat pysyvät mukana maailmankirjallisuuden kehityksessä, hän vastasi kysymykseen kirjallisuuden kääntämisen merkityksestä kääntämisen kentässä.

Karjalainen on tätä nykyä myös kustantaja, hän on kääntänyt ja kustantanut hiljattain ilmestyneen Robert Cooverin romaanin Pinokkio Venetsiassa (Moebius, 2016).

Opiskelijatkin pääsevät ääneen

Viimeisellä luentokerralla puhujina ovat kaksi opintojensa loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa. Tällä haluttiin viestittää kääntäjänkoulutuksen jatkumoa.

–Luentosarjan alku oli katsaus menneeseen. Luennot haluttiin sitten päättää loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden puheenvuoroihin, jolloin katse suunnataan tulevaan, Kivilehto kertoo opiskelijoiden mukaan ottamisesta.

Toni Valkama tarkastelee omassa osuudessaan teorian opiskelua ja merkitystä opiskelijan näkökulmasta. Max Lange puolestaan pohtii koulutuksen tuomia valmiuksia työelämään – myös muissa kuin kääntäjän tehtävissä.

Myös ainejärjestö juhlii pyöreitä

Tampereen käännösalan opiskelijoiden ainejärjestö Transla saavuttaa sekin tänä vuonna 50 vuoden iän. Translan puheenjohtaja Risto Jouttijärvi kertoo, että Translassa ollaan ylpeitä ainejärjestön pitkästä historiasta.

– Meille on arvokasta, että saamme jatkaa tämän perinteen vaalimista, niin paikallisella tasolla kuin myös valtakunnallisesti Suomen Kääntäjäopiskelijoiden liitossa, Jouttijärvi painottaa.

Pyöreitä vuosia aiotaan Jouttijärven mukaan juhlia tulevana syksynä ainejärjestön vuosijuhlassa. Aiemmin tänä vuonna järjestettiin jo 50-vuotissitsit.

Luennot jatkuvat kevätlukukauden ajan

Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa luentosarjan aikana opintopisteitä kirjoittamalla kuulemastaan luentopäiväkirjaa. Kuka tahansa asiasta kiinnostunut on kuitenkin ollut tervetullut seuraamaan luentoja.

–Varsinaista palautetta luennoista saadaan aikanaan opiskelijoiden luentopäiväkirjoista. Sellainen tuntuma kuitenkin on tullut, että luentoihin on oltu tyytyväisiä, Kivilehto kuvailee.

Tulossa on luennot vielä tietokirjallisuuden kääntämisestä sekä loppuvaiheen opiskelijoiden näkökulmista. Luentojen ajankohta on maanantai-iltana kuudesta kahdeksaan.

Luentosarjan ohjelma löytyy Tampereen yliopiston verkkosivuilta (linkki). Kivilehdon lisäksi luentosarjaa ovat olleet ideoimassa ja toteuttamassa professori (ma.), Annikki Liimatainen, lehtori Arto Lehmuskallio ja yliopisto-opettaja Anu Viljanmaa.


Teksti ja kuva: Johanna Hämäläinen
Ingressin kuva: Tampereen kaupunki, Susanna Lyly
Palaa otsikoihin