Kielen päällä

21.4.2017 10.22

Maallikkotulkkausta monikielisessä Allegro-junassa

Kääntämisen tutkija Svetlana Probirskaja tarkastelee tutkimuksessaan Allegro-junan translationaalisia tiloja eli sitä, millaisia käännös- ja tulkkaustilanteita junassa syntyy erilaisissa henkilökunnan, viranomaisten ja matkustajien keskinäisissä kohtaamisissa.

Aiemmin junamatkustamista ei tiettävästi ole tutkittu kääntämisen näkökulmasta, vaikka se muodostaa mielenkiintoisen tutkimuskohteen monenlaisine ihmisineen ja sattumanvaraisine kohtaamisineen.

Svetlana Probirskaj
a toimii venäjän kääntämisen yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Nykykielten laitoksella. Tällä hetkellä hän on tutkimusvapaalla Koneen Säätiön apurahan turvin. Probirskaja sai idean tutkia Allegro-junassa tapahtuvaa kääntämistä ja monikielistä viestintää kulkiessaan Allegro-junalla Pietarin ja Helsingin väliä. Hän huomasi, että junassa syntyy usein tilanteita, joissa ihmiset käyttävät vieraita kieliä. Jos junan työntekijän tai matkustajan kielitaito ei riitä, toinen matkustaja saattaa tulkata auttaakseen, tai konduktööri voi auttaa rajamuodollisuuksissa.

Junassa on aikaa jutella

Probirskaja teki Allegro-junalla neljä edestakaista matkaa ja haastatteli työntekijöitä, rajaviranomaisia ja matkustajia. Haastatteluita kertyi yli 100, ja haastateltavat edustivat monia eri kansallisuuksia ja puhuivat useita eri kieliä. Probirskaja kyseli ihmisiltä muun muassa sitä, millaisissa tilanteissa he ovat käyttäneet vierasta kieltä, ja ovatko he havainneet kieleen liittyviä ongelmatilanteita. Hän ei puuttunut varsinaisiin kielenkäyttötilanteisiin, vaikka toki seurasikin niitä sivusta.

Probirskaja kertoo, että ihmiset ottivat hänet yllättävän hyvin. Matkustajat olivat ystävällisiä, ja lähes kaikki suostuivat haastateltaviksi.

– Junassa ei oikeastaan ole mitään tekemistä, ja ehkä siksi ihmiset olivat halukkaita juttelemaan. Matkustajat olivat ensin varautuneita, koska Allegro-junassa on jännittäviä rajamuodollisuuksia. He rentoutuivat, kun kuulivat, että olen kiinnostunut vain kielenkäyttöön liittyvistä asioista.

Vieraat kielet käyttöön

Allegro on virallisesti kolmikielinen. Kuulutukset ja kyltit ovat saatavilla suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Junassa on aina saatavilla palvelua näillä kolmella kielellä. Rajaviranomaisilla on puolestaan omat määräyksensä työntekijöidensä kielivaatimuksista: esimerkiksi suomalaisten tulliviranomaisten tulee osata suomea ja ruotsia.

"Ihmiset luottavat siihen, että junasta löytyy joku kielitaitoinen."


Suuri osa matkustajista käyttää matkan aikana jotain osaamaansa vierasta kieltä, esimerkiksi keskustellessaan kanssamatkustajan kanssa. Matkustaja saattaa myös auttaa esimerkiksi venäläisviranomaisen ja suomalaismatkustajan välisessä kommunikoinnissa. Aina pakottavaa tarvetta vieraan kielen käytölle ei ole, mutta matkustajat haluavat silti harjoitella osaamiaan kieliä. Jotkut venäläiset matkustajat kertoivat antavansa suomalaisille viranomaisille mahdollisuuden harjoitella venäjää ja puhuivat siksi äidinkieltään suomalaisille. Motivaatio antaa kielellistä apua liittyy yhteiseen tavoitteeseen:

– Kaikki haluavat, että matka jatkuu mukavasti ja juna pääsee perille ajallaan, Probirskaja sanoo.

Ravintolavaunun työntekijät usein tulkkeina

Haastatteluiden aikana kävi ilmi, että junan ravintolavaunun henkilökunta on erityisen kielitaitoista väkeä. Ravintolavaunun työntekijät ovat venäläisiä, suomalaisia ja virolaisia. Lisäksi suomalainen työntekijä voi tuoda mukanaan vielä toisen kotimaisen eli ruotsin kielen taidon. Ehkä juuri laajan kielitaiton vuoksi ravintolavaunun henkilökuntaa pyydetään usein tulkeiksi viranomaisten ja matkustajien tai konduktöörien välillä.

Probirskaja_SaapuvaAllegro
Probirskaja haastatteli tutkimukseensa Allegro-junan matkustajia.
Mielenkiintoinen sattuma oli se, että ravintolavaunussa työskenteli kaksi käännöstieteen opiskelijaa. He kertoivat, että junassa syntyvissä tulkkaustilanteissa heidän on vaikea pysytellä puolueettomina. He ovat kuitenkin osa junan henkilökuntaa, ja heidän pitää tulkkaamisen lisäksi myös antaa ohjeita tai ratkaista jokin ongelma.

– Heidän mielestään olisi aika outoa kysyä kollegalta vastausta jonkun esittämään kysymykseen, kun jo tietää siihen vastauksen itse. Kääntämisen opiskelijat kertoivat tulkkaavansa usein passiivissa, eivätkä minä-muodossa, ja he turvautuvat yhteenvetoihin koettaessaan tarjota yleiskuvan tilanteesta kaikille osapuolille. Opittujen tulkkaustapojen käyttö olisi omiaan aiheuttamaan vain hämmennystä.

Ongelmilta ei voi välttyä, mutta niistä selvitään

Matkustajien mukaan junassa syntyvät ongelmat johtuvat usein siitä, että matkustajien tai viranomaisten vieraan kielen taito ei ole riittävä. Erityisesti kiinalaisturistien kerrottiin liikkuvan matkoillaan ilman kielitaitoista henkilöä. Kaikista tilanteista kuitenkin selvitään – joku tulkkaa jotain ja toinen jatkaa. Ratkaisu voi löytyä jopa kielten yhdistelmien avulla.

Yleensä ottaen junassa vallitsi optimistinen tunnelma. Ihmiset tuntuivat luottavan siihen, että junasta löytyy joku, joka pystyy auttamaan tilanteessa kuin tilanteessa.

– Jos vierasta kieltä puhuvaa ei löydy tästä tai seuraavasta vaunusta, niin jostain päin löytyy kuitenkin joku kielitaitoinen, kertoo Probirskaja junan tunnelmasta.

Jos kielellistä apua ei löydy paikan päältä, henkilökunta ja rajaviranomaiset voivat kiperissä tilanteissa saada etätulkkausta omasta organisaatiostaan.

Jatkotutkimuksille on tarvetta

Onko ammattitulkin autettava myös vapaa-ajallaan? Pitääkö tulkin auttaa, vaikka ei ole ihan varma, osaako vähemmän käyttämäänsä kieltä tarpeeksi? Virallisissa tulkkauksissa käytetään minä-muotoa, mutta epävirallisissa tilanteissa ammattitulkitkin luopuvat minä-muodosta, koska se aiheuttaa hämmennystä. Pitäisikö virallisissakin tilanteissa turvautua passiiviin tai kolmanteen persoonaan?

Muun muassa näissä olisi Probirskajan mukaan jatkotutkimuksen aiheita. Samoin kuin lääkärikunnassa keskustellaan siitä, pitääkö vapaalla olevan lääkärin auttaa muissa kuin henkeä uhkaavissa tilanteissa esimerkiksi lentokoneessa, tulkkien ammattikunnassa olisi hyvä pohtia, missä menee ammattitulkin vastuun raja vapaa-ajalla. Näiden asioiden tutkiminen hyödyttäisi koko ammattikuntaa.

Tieteellinen artikkeli Svetlana Probirskajan tutkimuksesta on saatavilla osoitteessa
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14781700.2017.1289861?journalCode=rtrs20&

Teksti: Terhi Tikkinen
Kuva: Svetlana Probirskaja

Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä