Kielen päällä

17.11.2017

Lokalisointia kulttuurialueesta toiseen

Vanessa Sjögren tekee töitä yrittäjänä, ja hänen työnkuvaansa kuuluu kääntämistä, teknistä kirjoittamista ja lokalisointia. Tätä juttua varten istahdimme Sjögrenin kanssa alas juttelemaan lokalisoinnista.

Lokalisointi voi kuulua osaksi kääntäjän töitä, kuten Sjögrenillä. Toisaalta lokalisointia tehdään jatkuvasti kansainvälisesti toimivissa yrityksissä, vaikka sitä ei aina erikseen nimenomaan lokalisoinniksi kutsuttaisikaan.

Esimerkiksi aina kun yritys haluaa tuoda tuotteensa uuden kulttuurialueen markkinoille, on suunniteltava miten markkinointi ja muu tuotteeseen liittyvä viestintä, kuten mahdolliset kohdekieliset käyttöoppaat, toteutetaan. Tällaisissa tilanteissa ammattitaitoinen lokalisointi on kultaakin arvokkaampaa.

Isompien yritysten projekteissa lokalisoija työskentelee Sjögrenin mukaan usein vain suunnittelijana tai jonkinlaisena koordinaattorina, jolloin muut työntekijät toteuttavat suunnitelman käytännössä.

Lähdemateriaalin sovittamista osaksi kohdekulttuuria

Lokalisoinnilla tarkoitetaan lyhyesti sanottuna lähdemateriaalin tuomista osaksi kohdekulttuuria. Se on siis kääntämistä, mutta jossain määrin vielä hieman laajemmassa mittakaavassa.

Lokalisoijan tehtävänä on miettiä toimiiko alkuperäinen materiaali sellaisenaan kohdekulttuurissa. Jos ei, tehdään tarvittavat muutokset. Pienimmillään tämä voi olla ihan vaan mittojen muuttamista, mutta usein muutoksia täytyy kuitenkin tehdä muutenkin kuin pelkän kielen tasolla.
Vanessa Sjögren_Sandgren_web
Vanessa Sjögren sovittaa lokalisoijana lähdemateriaalin osaksi kohdekulttuuria. (kuva: Venla Sandgren)


Sjögren mainitsee esimerkkinä eron suomalaisessa ja yhdysvaltalaisessa mainonnassa.

- Yhdysvalloissa mainontaan liittyy hyvin paljon hehkutusta, kun taas suomalaisessa kulttuurissa liiallinen kehuminen vie tuotteelta ennemminkin uskottavuutta. Suomalaiselle on myös tärkeää saada tietyt faktatiedot nopeasti selville, joten esimerkiksi hinnan täytyisi mainoksissa löytyä helposti. Tämäkin eroaa Yhdysvaltojen mainoksista, Sjögren kertoo.

Lokalisointiprosessissa saatetaan menetellä myös siten, että lähdemateriaalia käytetään ainoastaan perustana lopputuotteen laatimisessa. Lähdemateriaalin pohjalta siis rakennetaan kohdekulttuuriin ja -kieleen sopiva uusi kokonaisuus.

- Tällöin lähestytään sitten jo sellaista asiaa kuin copywriting, nämä termit menevät jossain määrin aina vähän limittäin, Sjögren toteaa.

Lokalisointi mukana prosessin alusta asti

Usein saattaa käydä niin, että kääntämistä tai lokalisointia aletaan miettiä vasta siinä vaiheessa, kun uutta tuotetta ollaan tuomassa markkinoille. Tämä saattaa aiheuttaa lisätyötä ja hankaluuksia viestinnässä.

- Prosessi nopeutuu ja helpottuu huomattavasti, kun mukana on osaava lokalisoija. Tämä tietää jo lähtövaiheessa mitä toimeksiannossa todennäköisesti tarvitaan ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, Sjögren kuvailee.

Onkin myös taloudellisesti järkevää ottaa lokalisointinäkökulma huomioon alusta asti. Asioita ei tarvitse tehdä moneen kertaan, kun eri kieli- ja kulttuurialueiden vaatimuksia mietitään jo lähdemateriaalia laadittaessa. Toisin sanoen pidetään mielessä mihin kaikkialle materiaali on lopulta menossa.

Sjögren kertoo omasta lokalisointityöstään, että hankaluuksia saattavat aiheuttaa materiaaleista löytyvät kuvat. Niihin sijoitettua tekstiä voi olla tilan kannalta vaikea kääntää, ja toisinaan materiaaleissa on sellaisiakin kuvia, joita ei edes pääse enää muokkaamaan – silloin ei kääntäminen oikein ole mahdollista. Myös kuvien käyttöä kannattaisi siis alusta asti miettiä lokalisoinninkin näkökulmasta.

Kielten, kulttuurien ja käytäntöjen asiantuntija

Lokalisoijan ammattitaidon ydin on Sjögrenin mielestä kahden eri kulttuurialueen tunteminen. Se, että osaa lähtökielistä materiaalia lukiessa jo ottaa huomioon kohdekulttuurin asettamat vaatimukset. Kohdekulttuuria on osattava katsoa myös sen sisältä, ei ainoastaan ulkopuolelta.

Pätevä lokalisoija tiedostaa, että kahden eri alueen välillä ylipäätään on eroja – kielissä, kulttuureissa, käytännöissä – ja tietää missä noita eroja todennäköisesti on.

- Ammattitaitoon kuuluu sekin, että osaa tarkastella lähdemateriaalia kokonaisuutena ja kontekstissaan sekä ottaa huomioon myös kohdemateriaalin kontekstin, Sjögren huomauttaa.

Eri alueilla on erilaisia standardeja tiettyjen tekstien laatimiseen, jotka lokalisoijan täytyy tuntea. Erilaiset mallit voivat olla kansallisia, kansainvälisiä tai vaikka Euroopan unionin laajuisia. Esimerkiksi teknisten laitteiden käyttöohjeilla on omat EU-direktiiveillä asetetut rakennevaatimuksensa, ja toisaalta viranomaiskäytännöt vaihtelevat valtioiden välillä.

- Tärkeimpiä ja tiukimpia ohjeistukset ovat sellaisissa jutuissa, joihin liittyy vammautumisen tai hengen menon riski, kuten kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet tai lääketieteessä lääkeaineiden käyttöohjeet, Sjögren kertoo.

Lokalisoinnissa, kuten kaikessa kääntämisessä, on tärkeää ottaa huomioon loppuasiakas. Ammattitaitoinen lokalisoija tunnistaakin loppukäyttäjän todennäköisen suhtautumisen asioihin – onhan kulttuurien välillä paljon eroja siinäkin, mitkä asiat kuuluvat tai eivät kuulu yleissivistykseen. Lisäksi jonkin tietyn erikoisalan asiantuntija eroaa loppuasiakkaana niin sanotusta peruslukijasta.

- Ihannetapauksessa, kuten käännöstä ei tunnista käännökseksi, myöskään lokalisoitua materiaalia ei tunnista lokalisoiduksi materiaaliksi, vaan saa sellaisen vaikutelman, että tämä on tehty alun perinkin täällä kohdekulttuurissa, Sjögren kiteyttää onnistuneen lokalisoinnin.

Teksti: Johanna Hämäläinen

Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä