Kielen päällä

7.11.2016

Kääntäjät mahdollistavat kirjallisuusviennin

Kirjailija Katja Kettu ja WSOY:n kirjallinen tuottaja Lari Mäkelä keskustelivat Helsingin kirjamessuilla 28.10.2016 Ketun kirjojen matkasta kansainvälisille markkinoille. Kääntäjillä ja heidän luomillaan käännöksillä on luonnollisesti olennainen osa kirjan matkassa maailmalla.

Suomalaisen kirjallisuuden vientiorganisaatio FILIn mukaan kuluva vuosi on ollut suomalaisen kirjallisuusviennin huippuvuosi, mutta kotimaisen
Katja Kettu_Helsingin kirjamessut 2016_Messukeskus Helsinki
Kirjailija Katja Kettu arvostaa kääntäjiä tarkkoina lukijoina. Kuva Messukeskus Helsiki.
kirjallisuuden vienti ulkomaille on, esimerkiksi länsinaapuriimme verrattuna, vielä varsin uusi asia. Katja Kettu kertoi tästä omia kokemuksiaan yli kymmenvuotisen kirjailijauransa varrelta.

Suomalaisen kirjallisuuden buumi

Katja Ketun mukaan suomalaisen kirja-alan suhtautuminen kansainvälisyyteen on kiepsahtanut päälaelleen kymmenessä vuodessa. Esikoiskirjansa aikaan Kettu vain haaveili siitä, että hänen kirjansa käännettäisiin jollekin muulle kielelle, ja hänen mukaansa myös koko kirja-alan suhtautuminen suomalaisten kirjojen maailmanvalloitukseen oli hyvin skeptinen.

Ketun toinen romaani Hitsaaja käännettiin viroksi, koska Ketun ystävä Virossa markkinoi kirjaa kustantamoille. Lari Mäkelän mukaan tämä oli yleinen toimintatapa ennen kuin suomalaisen kirjallisuuden oikeuksia alettiin urakalla ja ammattimaisesti myydä ulkomaille muidenkin kuin voittoa tavoittelemattoman FILIn toimesta. Kolmannen romaaninsa Kätilön kohdalla Kettu huomasi tilanteen muuttuneen. Vaikka aluksi Kätilöä ei uskallettu ostaa edes suomalaisiin kirjakauppoihin, loistavien arvioiden saattelemana kirjan oikeudet myytiin pian useisiin maihin. Tähän mennessä Kätilö on ilmestynyt 16 kielellä.

Kettu kiittelee myös kustannusalaa, joka on aktiivisesti hakenut oppia ulkomailta kirjallisuuden myymiseen. Suomalaisen kirjallisuuden vientiin vaikutti positiivisesti toki myös Suomen valinta Frankfurtin kirjamessujen teemamaaksi vuodeksi 2014.

Kääntäjäseminaareja ja sanastopankkeja

FILIn osuus suomalaisten kirjojen saattamisessa osaksi maailmankirjallisuutta on merkittävä sekä Ketun ja Mäkelän että tanskantajien Birgita Bonde Hansenin, Siri Nordborg Møllerin ja René Semberlund Jensenin mukaan. Tanskantajat keskustelivat kirjamessuilla kääntäjistä kulttuurin välittäjinä, ja kaikki kolme olivat sitä mieltä, että FILIn tuki saattaa esimerkiksi pienten kustantamoiden kohdalla mahdollistaa suomalaisen kirjan käännöksen tanskaksi sekä käännöksen julkaisun.

Kettu nosti esille myös FILIn tarjoamat muut tuen muodot. FILI on auttanut etsimään Ketun romaaneille sopivimmat kääntäjät, mikä on joskus ollut kovan työn takana. Esimerkiksi Kätilön englanniksi saattamisessa kului kolme vuotta, sillä sopivaa kääntäjää ei tahtonut löytyä. Lisäksi FILI järjesti Ketun Kätilö-romaanin kääntäjille nelipäiväisen seminaarin, jonka aikana eri kielten kääntäjät pääsivät tenttaamaan kirjailijaa ja kaivelemaan hänen pääkoppaansa. Kääntäjäseminaarin aikana luotiin mm. Kätilön sanastopankki, jota voidaan hyödyntää myös tulevissa käännöksissä.

Kettu arvostaa kääntäjiä tarkkoina lukijoina: hänen mukaansa kääntäjät usein saavat kirjailijan pohtimaan esimerkiksi yksittäisten sanavalintojen tärkeyttä ja monimerkityksellisyyttä.

Helsingin kirjamessut 2016_kääntäjät mahdollistavat kirjallisuusviennin_Liimatainen
Tanskantajat Birgita Bonde Hansen, Siri Nordborg Møller ja René Semberlund Jensen Helsingin kirjamessuilla. Kuva: Laura Liimatainen

Suomalainen eksotiikka puree

Sekä Kettu että Bonde Hansen, Nordborg Møller ja Semberlund Jensen olivat yhtä mieltä siitä, että suomalaisessa kirjallisuudessa vetoaa tietynlainen eksotiikka. Tanskantajat puhuivat siitä, kuinka Suomi mielletään kyllä Pohjoismaaksi, mutta siinä missä Tanska on puoliksi Eurooppaa, on Suomi puoliksi jotain muuta. Tämä muu tuntuu kiinnostavan juuri esimerkiksi tanskalaisia lukijoita, sillä mm. Katja Ketun romaaneita tanskantaneen Birgita Bonde Hansenin mukaan suomalaista kirjallisuutta käännetään tällä hetkellä tanskaksi poikkeuksellisen paljon kielialueiden kokoon nähden. Bonde Hansenin mukaan suomalainen kirjallisuus saa tällä hetkellä paljon näkyvyyttä mm. mediassa. Siri Nordborg Møllerin sanoin suomalainen kirjallisuus otetaan nyt myös Tanskassa vakavasti.

Kääntäjät sekä tuovat meidän pienen kielialueemme luettavaksemme maailmankirjallisuutta että sitovat meidät osaksi maailmankirjallisuuden perintöä. Aika uskomaton saavutus.

Teksti: Laura Liimatainen


Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä