Kielen päällä

13.9.2016

Akateeminen aina vain - korkeakoulutus kääntäjän arjessa

Kääntäjän työ on monen kieliammattilaisen arkea. Se on usein myös akateemista työtä — useimmiten sitä tekee akateemisen koulutuksen saanut henkilö, jonka työskentelyä oppiajan tiedot ja taidot ohjaavat. Myös muut seikat voivat tehdä työstä akateemisen.

 Toisinaan sattuu nimittäin myös niin, että käännettävä materiaali on akateemista, vaikkapa tutkimusaineistoa tai -raportti. Käännöstyön onnistumiseksi on kahlattava läpi erilaista tausta- tai vertailuaineistoa. Olipa aineisto minkälaista tahansa, arviontiin ja analysointiin tarvitaan kriittisyyden lisäksi laaja kirjo osaamista ja tietämystä sekä näiden molempien päivittämistä.

koskinen kaisa 050816 Jonne Renvall_Tampereen yliopisto_web
Käännöstieteen professori Kaisa Koskinen. Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Myös käännösalan todellinen akateemikko, filosofian tohtori, käännöstieteen professori Kaisa Koskinen näkee, että kääntäjän työ on juuri akateemista.  

- Kun toimenkuvaan kuuluu sukeltaminen eri alojen aihepiireihin ja ajattelutapoihin ja hyvin vaikeastikin ymmärrettävien ja monitulkintaisten tekstien välittäminen uusille yleisöille, tarvitaan laajaa yleissivistystä, kriittistä ja analyyttistä lukemisen taitoa, monipuolisia kirjoittajan taitoja sekä itseluottamusta ja vankkaa statusta. Kaikkia näitä tuottaa korkeakoulutus, sanoo Koskinen.

Koskinen itsekin on valmistunut kääntäjäksi Tampereen yliopistosta vuonna 1992. Hän on käännösalalla ennen kaikkea käännöstieteilijä eli tutkija sekä opettaja ja kouluttaja, mutta hänellä on myös työkokemusta alalta. Vuonna 2000 julkaistiin hänen väitöskirjansa Beyond Ambivalence. Postmodernity and the Ethics of Translation (suom. Ambivalenssin tuolle puolen. Postmoderni aika ja kääntäjien etiikka). Tämän vuoden elokuussa Koskinen aloitti työnsä käännöstieteen professorina Tampereen yliopistossa. 

Akateemisuus hukkuu arjen pyörteisiin

Aina akateeminen koulutus ei näy tai tunnu arjen keskellä. Ystäväpiiristä löytyy monentaustaisia ihmisiä. Akateemisista piireistä on jäljellä opiskelumuistot ja pari tutkijaystävää. Kaiken kukkuraksi saatat joutua taistelemaan inhimillisen palkan, työolojen ja arvostuksen puolesta enemmän kuin koulutustaustan perusteella uskoisi.

Jossain vaiheessa huomaat kysyväsi itseltäsi, mihin opiskeluajan tiedonhalu jäi. Jaksaako tietojaan tieteenalasta tai ammattialasta edes pitää yllä työn vilskeessä?

Hyvä tapa pysyä akateemisilla juurillaan on seurata, mitä käännöstutkimuksen piirissä tapahtuu. Se ei Suomessa ole niin hankalaa kuin monissa muissa maissa.  

- Suomessa kääntäjillä ja tutkijoilla on hyvät ja tiiviit suhteet, ja mahdollisuuksia dialogiin on paljon, Koskinen huomauttaa.

Akateemiset piirit eivät ehkä olekaan niin kaukana kuin ensi alkuun näyttää.

Virkisty tutkimusmaailmassa

Kielitaidon päivittämisen lisäksi kääntäjälle tekee hyvää säännöllinen katsaus käännöstieteen alaan. Akateemisen koulutuksen vaaliminen on jatkuvaa kouluttautumista, uusista asioista ajan tasalla pysymistä ja niin uusien kuin vanhojen asioiden pohtimista, uudelleen arvioimista ja työssä hyödyntämistä.

Tutkimusmaailman uutisista ja suuntauksista selvillä pysyminen antaa uusia näkökulmia työhön. Mutta miten kääntäjä voi säilyttää otteen sekä omaan ammattialaan että koulutustaustaan ja tieteeseen?

Koskinen suosittelee osallistumista.  

- Erinomainen tapa seurailla tutkimuksen ja koulutuksen tilaa on osallistua siihen itse: kentän toimijoiden vierailut ovat opiskelijoille kurssin kohokohtia, ja mentorointi voi olla antoisaa myös mentorille.

Kaisa Koskinen antaa viisi vinkkiä verkostoitumiseen.

Lue lehtiä

Käännös- ja viestintäala pursuaa erilaisia tieteellisiä julkaisuja, joita silmäilemällä saa käsityksen siitä, mistä tutkimuskentällä puhutaan ja mitkä ovat tämän hetken kuumimmat aiheet. Kokeile vaikkapa näitä Kajawan keräämiä julkaisuvinkkejä.

- Käännöstieteen lehdistä ammattikenttää lähellä liikkuu etenkin Journal of Specialised Translation JoStrans, johon ammattilaiset usein tuottavat myös artikkeleita. Se on netistä vapaasti saatavilla oleva open access -julkaisu, Koskinen mainitsee.

Lehdistä saa ajatuksia oman työn kehittämiseen ja edistämiseen. Voit miettiä esimerkiksi, mihin suuntaan suomen kieli on menossa. Tutustumisen arvoisia ovat myös lähialojen lehdet — kuka tietää, mitä niistä voi löytyä!

Poikkea luennolla

Yliopistojen ja muiden oppilaitosten avoimet luennot ja luentosarjat ovat ilmaisia ja niille voi osallistua kuka tahansa. Mieti miltä tuntuisi osallistua taas massaluennolle kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Aika ajoin tarjolla on myös erilaisia maksullisia ammattilaiskonferensseja ja -tapahtumia, kuten Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi keväisin sekä tämänkin vuoden elokuussa järjestetyt Järvilinnan kääntäjäpäivät ja syyskuun lopussa tulossa oleva kansainvälisen kääntäjienpäivän seminaari. Tapahtumissa pääsee verkostoitumaan ja kuulemaan päivänpolttavista aiheista.

Suuri osa tapahtumista löytyy esimerkiksi yliopistojen Ajankohtaista-palstoilta.

Osallistu toimintaan

Osallistuminen järjestötoimintaan on helppo tapa pysyä kärryillä, koska se ei usein vaadi läsnäolon lisäksi suurta vaivannäköä. Voit osallistua muun muassa Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton toimintaan (erityisesti viidennessä jaostossa tapaa tutkijoita ja opettajia) tai Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n tapahtumiin, jotka löydät Koulutukset ja tapahtumat -osiosta.

Oman alan kehityksessä voi pysyä mukana myös osallistumalla jatko- ja täydennyskoulutukseen, jota järjestävät KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja SKTL:n lisäksi muun muassa useat korkeakoulut. Joskus myös TE-toimiston järjestämistä tapahtumista voi löytyä jokin itseä kiinnostava ja ajankohtainen, ja myös Facebook-ryhmissä jaetaan tiuhaan tietoa tulevista menoista.

Kietoudu verkkoon

Helppo ja kevyt tapa, jota myös Koskinen suosittelee, on erilaisiin ryhmiin liittyminen Facebookissa. Facebookin Käännöstiede-ryhmään on liittynyt jo noin 1 500 kääntämisestä ja käännöstieteestä kiinnostunutta, ja ryhmässä käydään vilkasta keskustelua alan aiheista. LinkedInistä taas löytyy varsinkin vilkkaita kansainvälisiä kääntäjäryhmiä.

Facebookista löytyy myös muunlaisia kääntäjien ryhmiä, esimerkiksi käännösapua tarjoava Käännösratkaisuja ammattikääntäjille -ryhmä sekä hieman laajempialainen Kielitiede-ryhmä. KAJ, SKTL, Suomen Journalistiliiton kääntäjien ammattiosasto KAOS ja Suomen av-kääntäjät ovat myös aktiivisia sosiaalisessa mediassa, ja kansainvälisistä järjestöistä Koskisen mukaan mainitsemisen arvoisia ovat erityisesti Common Sense Advisory ja konekääntämiseen keskittyvä TAUS.

Sosiaalisessa mediassa on hyvä seurata myös oman ja muiden alojen yrityksiä ja muita toimijoita. Jälkimmäisistä Koskinen mainitsee esimerkkinä Anthony Pymin, kansainvälisen käännöstieteilijän, joka kirjoittaa usein lennokkaasti alan aiheista. Pymin löytää hänen omien internetsivujensa lisäksi esimerkiksi Youtubesta.

Tee oma leikepöytä

Sosiaalisen median viestitulvassa on hankala seurata aivan kaikkea. Päivitys mielenkiintoisesta artikkelista menee ohi, ja se muistuu mieleen vasta kotimatkalla. Ja unohtuu taas kotiovella.

Voit kuitenkin ottaa käyttöön joitakin niksejä unohteluasian ratkaisemiseksi.

Kun työn lomassa törmäät mielenkiintoiseen artikkeliin, avaa linkki uudessa välilehdessä ja palaa siihen kahvitauolla. Tai kerää linkit talteen ja palaa niihin säännöllisesti, vaikkapa kerran kuukaudessa. Esimerkiksi Pinterestin avulla voi luoda virtuaalisia leikepöytiä, niin sanottuja boardeja eli tauluja, joihin merkitään muistilappumaisesti linkkejä. Muista kuitenkin myös varata aikaa artikkelien lukemiseen pelkän keräämisen sijaan.

Pienin askelin omia polkuja tallaten

Älä masennu, jos et ole täysin ajan tasalla kaikesta, mitä käännösmaailmassa tapahtuu. Merkitse vaikka ensi alkuun selaimesi suosikkeihin sivustot, joita päätät seurata aktiivisesti, ja määritä tietty aika viikossa, jonka käytät niiden silmäilyyn.

Käännöstieteen teoria ja tutkimuspuoli eivät välttämättä kaikista kuulosta houkuttelevilta. Mutta vaikka teoria ei opiskeluaikana ehkä ollutkaan vahvin puolesi, tutustu avoimin mielin ja saatat yllättyä.

- Ala on kasvanut rajusti, ja tutkitut aiheet ovat nykyään usein hyvin lähellä kääntäjän arkea. Norsunluutornista ollaan useinkaukana, Koskinen kuvaa.

Ja viimeisenä muista: tapansa kullakin. Lähditpä liikkeelle mistä tahansa ja olipa tapasi mikä ikinä, tärkeintä on se, miten itse hyödyt oman alasi seuraamisesta. Alkukankeuden jälkeen ajankohtaisten uutisten ja asioiden seuraamisesta tulee toivottavasti tapa, josta on konkreettista hyötyä arjessa ja joka myös sitoo sinut, ehkä nuoren kääntäjänalun tai erakoituneen konkarin, osaksi kääntäjäyhteisöä yksinäisen puurtamisen sijaan.  

Teksti: Janika Hurtig
Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä