Fakta & Fiktio

19.12.2016

Viestinnän monimuotoisuus on haaste tutkijoille

Tampereen yliopiston julkaisema, Eliisa Pitkäsalon ja Nina Isolahden toimittama teos Kääntäminen, tulkkaus ja multimodaalisuus — Menetelmiä monimuotoisten viestien tutkimiseen tarjoaa konkreettista apua multimodaalisia eli monimuotoisia tutkimusaiheita käsitteleville tutkijoille ja aihepiirin tutkimusta suunnitteleville.

Multimodaalisuus tarkoittaa sitä, että viesti koostuu useista eri moodeista, esimerkiksi tekstistä ja kuvista.

Teos on artikkelikokoelma, joka on rakennettu tutkimusprosessin mukaisesti lähtien liikkeelle tutkimusidean valinnasta ja päätyen pilottitutkimusesimerkin, aineistonkeruun, analysoinnin ja menetelmien arvioinnin kautta menetelmävalinnan seurauksiin. Artikkeleissa analysoidaan multimodaalisen aineiston asettamia haasteita ja tarjoamia mahdollisuuksia metodologian näkökulmasta.

Aiheita käsitellään monipuolisesti erilaisten tutkimusaineistojen kannalta: tutkimuksen kohteina ovat mm. kuvailutulkatut elokuvat, puhelintulkkaus ja kuvituksen ja tekstin vuoropuhelu teknisessä tekstissä. Vaikka teos on varmasti antoisin tutkijoille ja alan opiskelijoille, antaa se ajattelemisen aihetta myös käytännön työelämään, erityisesti jokaisen kirjoittajan oman tapaustutkimuksen kautta. Kuten myös kirjoittajat muistuttavat, on multimodaalisuus läsnä jokaisen arjessa, joten sen tutkimus on erittäin merkityksellistä.

Uudet aineistot vaativat uusia menetelmiä

Kirjoittajat nostavat aktiivisesti esiin käännöstieteen uusien menetelmien tarpeen. Kuten teoksen johdannossa kerrotaan, käännöstieteessä on perinteisesti ollut vallalla verbaalinen painotus, joka ei kuitenkaan aina ole kaikista sopivin multimodaalisen aineiston tarkasteluun. Kirjoittajat haluavatkin muistuttaa, että kahlitessaan itsensä vain verbaaliseen ulottuvuuteen tutkija tarkastelee aineistoaan vain yhdestä, paikoin varsin kapeasta, tulokulmasta.

Multimodaalisuus on moninkertaistunut arkipäiväisessä viestinnässämme muutaman viime vuoden aikana, joten on mielekästä, että myös käännöstieteen tutkimus pysyy mukana muuttuvassa maailmassa. Kääntäminen, tulkkaus ja multimodaalisuus -teos kannustaakin ajattelemaan tutkimusaihetta monitahoisesti eri näkökulmista ja soveltamaan toisilta aloilta tuttuja tutkimusmenetelmiä myös multimodaalisiin aineistoihin käännöstieteessä. Luontevasti menetelmiä voidaan lainata esimerkiksi media- tai kirjallisuudentutkimuksesta, mutta esimerkiksi Tiina Tuomisen esittelemä käyttäjätestauksen soveltaminen audiovisuaalisen kääntämisen vastaanottotutkimukseen kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta. Kirjoittajat kannustavat lähestymään multimodaalisuutta avoimin mielin, sillä tutkimusaihekin on vielä uusi ja tutkimus lapsenkengissä.

Koska tieteellisen tutkimuksen tulokset on tavallisesti kuitenkin esitettävä tekstimuodossa, erityisesti Maija Hirvonen käsittelee artikkelissaan tapoja, joilla multimodaalista aineistoa voi kuvata tekstimuodossa. Hirvonenkin mainitsee, että nykyään alalla kaivataan muitakin kuin pelkkiä tekstimuotoisia tutkimuksia ja niiden tulosten raportointia: esimerkiksi internet-artikkeleihin on mahdollistaa yhdistää vaikkapa videomateriaalia. Tähän saakka tällaisia mahdollisuuksia on kaivattu erityisesti audiovisuaalisen kääntämisen tutkimuksessa, mutta tekstien monimuotoistuessa uskon myös tutkimustulosten esittelyn multimodaalisessa muodossa olevan tulevaisuutta.

Tielle vähemmän poljetulle

Kokonaisuudessaan teos rohkaisee käymään kohti vähemmän vaellettuja polkuja, eli tutkimusaiheita, joiden kohdalla konventioita tai ehkäpä parhaita tutkimusmetodeja ei ole vielä kartoitettu. Artikkelit antavat mielenkiintoista pohdittavaa esimerkiksi graduaihetta miettivälle opiskelijalle.
Kuten päätesanoissa todetaan, multimodaalisuus on meille arkipäivää, ja siksi myös sen tutkimus on tärkeää. Kääntäminen, tulkkaus ja multimodaalisuus on herättelevä puheenvuoro uudenlaisten tutkimusaiheiden ja -menetelmien puolesta. Tekstien ja viestinnän muuttuessa on myös tutkimuksen pysyttävä mukana.

Teos on luettavissa sähköisenä versiona Tampereen yliopiston julkaisuarkistossa.

Teksti: Laura Liimatainen


Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä