Fakta & Fiktio

28.6.2017 9.49

Työn seuraavat 100 vuotta

SAK, Akava ja STTK järjestivät Uusimaa-viikolla toukokuussa kaikille avoimen seminaarin, jossa työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat keskustelivat aiheesta työn tulevaisuus.

Työ on jatkuvassa muutoksessa. Ennen oli rotantappajia ja katulamppujen sytyttäjiä. World Economic Forumin The Future of Jobs -raportin mukaan 65 % nyt koulunsa aloittavista lapsista työskentee tulevaisuudessa työtehtävissä, joita ei vielä ole olemassa. Boston Consulting Group taas on arvioinut, että 25 % tuotantoteollisuuden tehtävistä on robottien suorittamia vuoteen 2025 mennessä.

Visiot tulevaisuuden työstä kuulostavat huimilta, mutta ne mahdollistava teknologia on jo olemassa. Laajennettu todellisuus tuo työelämään uskomattomia mahdollisuuksia. Varastotyöntekijä voi katsoa laserlaseilla varastotilanteen, kirurgi leikkauspotilaan kylkiluiden paikan. Robottiliikenne mahdollistaa tavaroiden kuljettamisen ilman ihmiskuskeja, terveydenhuollossa nanorobotit korjaavat kudoksia sisällämme ja kaupassa robotti täyttää hyllyjä. Ylellä on jo kehityksessä robottijournalisti Voitto, joka on kirjoittanut ainakin urheilu-uutisia ja kuntavaalituloksia.

"Siitä, että teknologia vie työpaikat, on puhuttu vuosikymmeniä, mutta vielä on töitä."


Tulevaisuudessa työ tulee olemaan hyvin teknologiapainotteista, elleivät kyberuhat ole sitä ennen katkaisseet kehitystä. Mutta millaista työtä, kuka sitä tekee ja jääkö tekemistä myös ihmisille?

Tulevaisuuden taidot on hankittava nyt

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei vaipuisi epätoivoon.

- Siitä, että teknologia vie työpaikat, on puhuttu vuosikymmeniä, mutta vielä on töitä. Ihminen keksii kyllä tapoja työllistyä, hän muistuttaa.

Myöskään Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ei halua nähdä tulevaisuuden näkymiä uhkana vaan mahdollisuutena.

- Olennaista on osaamisen ylläpito ja jatkuva oppiminen. Ne tulevat pärjäämään, jotka ovat kiinnostuneita ylläpitämään taitojaan, hän painottaa.

SAKKI ry:n pääsihteeri Anna Mäkipään mielestä tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten tulevaisuuden työntekijät valmistetaan muutokseen.

- Koulutusjärjestelmän on muututtava sellaiseksi, että ne jotka opiskelevat nyt, saavat hankittua taitoja, joilla pärjäävät mennessään työelämään. Tarvitaan taitoja, joilla voi tehdä työtä 50 vuoden kuluttua, hän huomauttaa.

Jos robotit tekevät tulevaisuudessa rutiinityöt, onko ihmisen tekemä työ luksusta? Millaista työtä ihmiset tulevaisuudessa tekevät?

työntulevaisuus_1
Työn tulevaisuudesta oli keskustelemassa työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia. Panelistit vasemmalta oikealle: Jarkko Eloranta (SAK), Sture Fjäder (Akava), Antti Palola (STTK), Anna Mäkipää (SAKKI ry) ja Jussi-Pekka Teini (Tekniikan akateemiset TEK)
Paljon voi muuttua, mutta Mäkipää uskoo, että yhteisöllisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus sekä niihin liittyvät työt ja työelämä pysyvät. Esimerkiksi hoitoalalla ei robotti voi korvata ihan kaikkea vuorovaikutusta, eikä ravintolaelämys ole ihan samanlainen, jos ranskalaiset saa automaatista.

Tekniikan akateemiset TEK:n teekkariasiamies Jussi-Pekka Teini uskoo, että tekoälyille siirtyy analytiikka ja muu vastaavantyyppinen työ, kun taas ihmisten tekemässä työssä keskeisiä arvoja ovat empatia ja avoimuus. Elinikäinen oppiminen, kehittyminen ja muuntautumiskyky ovat hänen mukaansa valttikortteja tulevaisuuden työelämässä.

Eloranta huomauttaa, että on mahdotonta ennustaa, mitä 15 vuoden päästä tarkalleen ottaen tarvitaan, yhtä mahdotonta kuin olisi ollut 15 vuotta sitten ennustaa, että tulevaisuudessa tarvitaan vaikkapa scrum mastereita.

"Ne tulevat pärjäämään, jotka ovat kiinnostuneita ylläpitämään taitojaan."


- Yksi keskeinen tarve saattaisi olla ihmisten yksinäisyyden poistaminen ja olennaista palveluideoiden keksiminen sitä varten, Eloranta pohtii.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on samoilla linjoilla. Olennaista tulee hänen mukaansa olemaan ihmisen kohtaaminen, läheisyys ja empatia.

- Yksinäisyys on kasvava ongelma. Nuoret eivät mene ulos, sinkkuus on muotia, avioerojen määrä on suuri. Ihminen kaipaa läheisyyttä, hän pohtii.

Tekoäly mullistaa työn

Megatrendit ovat ilmiöitä tai niiden joukkoja, jotka muodostavat kehityksen suuria linjoja ja määrittävät tulevaisuuden suuntaa. Megatrendejä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Niillä on vaikutuksensa myös työhön ja työllistymiseen tulevaisuudessa, mutta millainen?

Fjäder on optimistinen ja pyrkii näkemään mahdollisuuksia haasteiden sijaan myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

- Joku sanoo, että tämä on menoa nyt, mutta uskon, että teknologia voi sen hoitaa. Se luo myös uutta liiketoimintaa, hän pohtii.

työntulevaisuus_2
Sakki ry:n pääsihteerin Anna Mäkipään (oik.) mielestä on tärkeää, että tulevaisuuden koulutus vastaa muuttuvan työn vaatimuksia.
Eloranta ei ole aivan niin optimistinen. Hän arvelee ilmastonmuutoksella olevan työn näkökulmasta välittömin vaikutus työpaikkojen häviämisessä. Se saa aikaan myös väestön liikehdintää.

- Uskon valitettavasti siihen, että tulemme näkemään ilmastopakolaisuutta. Vaikka Suomessa on märkää ja pimeää, voi täällä kuitenkin elää. Tulevaisuudessa pakolaisia tulee moninkertaisesti nykyiseen verrattuna.

Palola nostaa esiin syrjäytymisen ja siihen johtavat korkeat työttömyysluvut.

- Meille jää jäljelle edelleen perinteistä työtä ja pitää miettiä, miten se jaetaan, Palola pohtii.

"Digitalisaatio ja tekoäly tekevät valtavan mullistuksen korkeakoulutetussa työssä."


Palola myös huomauttaa, että teollistumisen, automatisaation ja robotisaation on ennustettu korvaavan matalan tuottavuuden työt ja näin on osittain käynytkin koneiden korvattua duunareita.

- Digitalisaatio ja tekoäly taas eivät vaikuta matalan tuottavuuden ja koulutuksen työhön, vaan tekevät valtavan mullistuksen korkeakoulutetussa työssä. Tieto- ja asiantuntijatyö muuttuu. Matalan tuottavuuden työt itse asiassa lisääntyvät, hän pohtii.

Mäkipää pitää Palolan huomiota työn jakamisesta mielenkiintoisena.

- Se, kenelle työtä riittää riippuu siitä, miten päätämme sen jakaa. On tilanteita, joissa ihmisellä on kaksi työtä, eikä hän sittenkään tule toimeen, Mäkipää huomauttaa.

Fjäder taas huomauttaa, ettei ole mitään vakiomäärää työtunteja, joka jaetaan, vaan työ luo työtä ja tulevaisuudessa yhä useammat ihmiset saavat palkkaa suoritteen mukaan, mahdollisesti useasta lähteestä.

- Sosiaaliturva ei ole ollenkaan rakennettu tällaiseen, tämä ongelma pitää ratkaista, Fjäder painottaa.

Teksti: Suvi Seikkula

Lisää aiheesta:
8 asiaa, jotka sinun tulee tietää työn muutoksesta Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä