Fakta & Fiktio

28.2.2018

Tulkkien palkat ja palkkiot eivät vastaa työn vaativuutta

Kysyimme viime marras-joulukuussa tulkkien työehdoista ja palkkauksesta. Kysely osoitti sen, että tulkeilla ei ole valtaa omiin palkkioihinsa eikä juurikaan niihin ehtoihin, joilla työtään tekevät.

Kysely toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin työn tekemisen ehtoja ja toisessa osassa paneuduttiin palkkoihin ja palkkioihin. Kysely oli avoin kaikille tulkeille, ei vain KAJ:n jäsenille.

Työn tekemisen ehdoista kertoi 113 vastaajaa ja palkkoja ja palkkioita koskeviin kysymyksiin vastasi 56 henkilöä. Vastaajamäärät ovat pieniä, eikä näistä saada kuin suuntaa antavia tietoja KAJ:n edunvalvonnan tueksi. Olisimmekin toivoneet enemmän vastauksia myös sosiaalisessa mediassa jaettuun kyselyymme.

Vastanneissa tulkeissa oli muun muassa venäjän, arabian, darin, kurdin, swahilin, kiinan, japanin ja eurooppalaisten kielten tulkkeja.

Työsuhteet katoamassa freelancereilta
Kyselyn ensimmäiseen osaan vastanneista puolet työskentelee työsuhteessa ja puolet ammatinharjoittajina tai työkorvauksia saavina freelancereina.

3_toimenkuvaTyösuhteisista vastaajista 46 % on työsuhteisia freelancereita tai tarvittaessa töihin kutsuttavia, joilla ei ole kiinteää viikkotyötuntimäärää työsopimuksessaan. Valtaosa heistä työskentelee käännös- ja kielialan yrityksissä. 62 % työskentelee lähes yksinomaan tulkkina eli työtehtävistä 80–100 % on tulkkausta. 76 % niistä työsuhteisista freelancereista ja ns. 0-tuntisopimuslaisista, jotka vastasivat työn tekemisen ehtoja kartoittavaan kyselyyn, työskentelee yksinomaan tässä työntekemisen muodossa.

0-tuntisopimukset ovat hiipineet tulkkausalallekin: neljäsosa työsuhteessa olevista vastaajista oli näitä. Tosin eroa työsuhteisten freelancereiden ja tarvittaessa töihin kutsuttavien välillä on vaikea tehdä. Tulkkien kertoman mukaan kuitenkin työsuhteessa tehty freelancer-työ alkaa olla katoava työmuoto tulkkausalalla.  Vielä jäljellä oleville työsuhteisille freelancereille ei yrityksissä haluta kirjata vähimmäisviikkotuntimäärä vaan vedotaan siihen, että toimeksiantotilaukset ovat ennakoimattomia. Yrityksissä pyritään kannustamaan työsuhteisia freelancereita yrittäjiksi.  Yritykset myös pyrkivät siihen, että jokainen toimeksianto on omansa eikä työsuhde jatku toimeksiantojen välillä.
Noin 40 % työsuhteisissa vastaajista työskentelee perinteisessä vakituisessa kokopäivätyössä. 68 %:lla vakituisessa työsuhteessa olevilla tulkkaus vie enintään 24 % työajasta.

Yli 60 % vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevistä on töissä julkisella sektorilla. Valtio on näiden vastaajien suurin työllistäjä.

Ammatinharjoittajat ahkerimpia kouluttautumaan
Yllätys ei ollut, että vastaajajoukosta 86 % oli naisia ja että puolella vastaajista on humanistisen alan FM- tutkinto. Tulkit ovat varsin koulutettua joukkoa: yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattitutkinnon lisäksi oppia on haettu erilaisilta kursseilta.

Tulkeista ahkerimmin ovat kouluttautuneet itsensä työllistäjät: 69 % vastanneista ammatinharjoittajista ja ei-työsuhteisista freelancereista ja 58 % vastanneista työsuhteisista freelancereista on hankkinut tulkin koulutusta suorittamalla vähintään yksittäisiä kursseja.

Kuitenkin on huomattava, että tulkiksi ponnistetaan hyvin erilaisilla koulutustaustoilla: Kaikista vastaajista noin 40 % ei ole suorittanut mitään varsinaista tulkkikoulutusta tai kertonut suorittaneensa sellaista. Siksi onkin tärkeää, että tulkkien perehdyttämiseen kiinnitetään huomiota. Työnantajien ja kielipalvelualan toimeksiantajayritysten on tärkeä huolehtia tulkkien täydennyskoulutuksesta ja siitä, että tulkit sitoutuvat ammattietiikkaan. Myös alan järjestöille tämä asettaa painetta tarjota tulkeille enemmän tietoa ammattiin liittyvistä asioista ja vaikuttaa täydennyskoulutusmahdollisuuksiin. 

Vapaus viehättää itsensätyöllistäjää, sanalupolitiikka sapettaa
Puolet niistä vastaajista, jotka työllistävät itse itsensä toimii ammatinharjoittajina tai yrittäjinä ja 35 % ei-työsuhteisina, työkorvauksia saavina freelancereina. 13 % toimi sivutoimisina ammatinharjoittajina.

Ammatinharjoittajaksi tai freelanceriksi ryhdyttiin useimmiten (56 % vastaajista) työskentelymuodon vapauden vuoksi. Kuitenkin 45 % vastaajista ilmoitti, ettei muuta vaihtoehtoa ollut tulkin työn tekemiseksi. Ammatinharjoittajina tai työkorvauksilla toimivista freelancereista 60 % ilmoitti toimivansa valtaosassa tai kaikissa tulkkaustoimeksiannoissaan alihankkijana.

Erittäin tai melko tyytyväisiä työskentelymuotoonsa oli kuitenkin 78 % ammatinharjoittajista, yrittäjistä ja työkorvauksia saavista freelancereista, vaikkakin ei -työsuhteisten freelancereiden tyytymättömien joukko oli selvästi suurempi (28 %) kuin ammatinharjoittajien joukko (7 %).

Työsuhteisista freelancereista 43 % melko tai erittäin tyytyväisiä ja 48 % oli melko tai erittäin tyytymättömiä työskentelymuotoonsa.

Tyytymättömyyttä aiheuttaa työn tuoman toimeentulon niukkuus ja epävarmuus. Yritysten sanelupolitiikka sapettaa, ja se, että tulkeilla on olematon neuvotteluasema yrityksiin nähden, aiheuttaa voimattomuuden tunnetta. Tulkit myös kokevat, että isot yritykset hyväksikäyttävät heitä ja että yrittäjäriskiä siirretään alihankkijatulkeille ja työsuhteisille freelancereille esimerkiksi niin, että tulkin palkkion tai palkan taso vaihtelee asiakkaittain. Lisäksi vaikuttaa siltä, ettei ammattiosaamista ja kertynyttä kokemusta arvosteta palkkioissa tai palkoissa. Jatkuva epävarmuus myös stressaa.
Lisäksi työsuhteisten freelancereiden keskuudessa aiheuttavat närää sekä palkkauksen läpinäkymättömyys että se, että työntekemisen ehtoja heikennetään jatkuvasti. Työsuhteisia freelancereita painostetaan siirtymään yrittäjiksi, joko suoraan tai jättämällä vaille työtä.

Valtaosalla palkkiot pohjamudissa
Kyselyn valossa tulkkien palkkiotaso ei ole heidän omissa käsissään, eikä ole ollut enää aikoihin, mikä on huolestuttavaa, mutta ei alaa seuraavalle yllättävää.

Työsuhteisista freelancereista 27 % ja kuukausipalkkalaisista vain 11 % koki voivansa itse vaikuttaa palkkaansa. Puolet ammatinharjoittajista ja työkorvauksia saavista freelancereista koki, että palkkiot sanellaan.

2_neuvottelu


Vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevillä 64 %:lla on työehtosopimus: taustalla on valtion virkaehtosopimusta, kunta-alan työehtosopimusta, mutta myös esimerkiksi teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden tes.

Palkkiokyselyyn vastanneiden joukko oli niin pieni, ettei palkkioista voi laatia tilastoa. Annetut tiedot kertovat vain suuntaa tulkkien tilanteesta työmarkkinoilla.

Ammatinharjoittajista 64 % ei ole tyytyväinen nykyiseen palkkiotasoonsa. Työkorvauksia saavista freelancereista peräti 67 % on tyytymätön palkkiotasoonsa. Hiukan yli puolet vastanneista työsuhteisista freelancereista ei ollut tyytyväinen palkkaansa kokonaisuudessaan eikä kokenut sen vastaavan työtehtävien vaativuutta. Vapaissa kommenteissa ihmeteltiin myös sitä, ettei tulkin kokemus tai tulkkaustoimeksiantojen vaativuus juurikaan näy tulkin palkassa vaikka se saattaa näkyä työnantajan saamassa hyödyssä.

Tavallisimmin ammatinharjoittajilla ja ei-työsuhteisille freelancereille palkkio maksetaan tuntiperusteisesti. Kuitenkin neljäsosalle näistä vastaajista palkkio maksetaan tietyltä alkavalta minuuttimäärältä. Ilmoitetuista palkkioista käy ilmi, että alihankkijana ammatinharjoittajan tai freelancerin palkkio on keskimäärin 20–27 % pienempi kuin suorilta asiakkailta laskutettaessa tulkkauslajista riippuen. Erot olivat suurimmat oikeus- ja konferenssitulkkauksen palkkioissa.

Asioimistulkkauksessa suorille asiakkaille tehtävien toimeksiantojen arvonlisäveroton tuntipalkkiohaitari vaihteli kyselyyn vastanneilla ammatinharjoittajilla ja ei-työsuhteisilla freelancereilla 25 euron ja 90 euron välillä eikä haitarissa ollut eroa siinä tehtiinkö tulkkaus paikan päällä vai etänä. Alihankintana paikan päällä tehdyissä asioimistulkkauksissa palkkiot vaihtelivat 26 ja 65 euron välillä ja etänä tehdyissä 15 ja 65 euron välillä. Ero läsnäolo- ja etätulkkauksen välillä on harmillinen, sillä vastaajien mukaan puhelintulkkaus voi olla stressaavampaa kuin läsnäolotulkkaus. 

Kaikki palkkakyselyyn vastanneet työsuhteiset freelancerit saivat tuntipalkkaa. Se vaihteli paikan päällä tehdyssä asioimistulkkauksessa 25 ja 37 euron välillä. Etäasioimistulkkauksessa tuntipalkan haitari oli 18–40 euroa. Oikeustulkkauksessa perustuntipalkka vaihteli 33 ja 92 euron välillä.

Vastanneet tulkit myös arvioivat, ettei palkka- tai palkkiotasossa ole nähtävissä suuria muutoksia lähiaikoina. Ehtoja kuitenkin kiristetään jatkuvasti ja useampi vastaaja pohti sitä, kannattaako tulkkina työskentelyä enää jatkaa heikon ansiotason vuoksi.

Lisät ja korvaukset vähissä
Ani harva ammatinharjoittajista (6 %) laskuttaa tulkkaustoimeksiantoon valmistautumisesta. Valtaosalle tulkeista tulkkaustoimeksiantoja välittävät yritykset eivät maksa valmistautumisesta vaan olettavat sen sisältyvän palkkioon. Vain suorille asiakkaille tehdyissä toimeksiannoissa tulkeilla on neuvotteluvaltaa. Osa tulkeista myös kokee, että valmistautuminen kuuluu hintaan.

4_valmistautuminen


34 % ammatinharjoittajista ja työkorvauksia saavista freelancereista ilmoitti, etteivät tulkkausvälitysfirmat maksa esimerkiksi iltalisiä.

5_lisa_kiiretyo


Kaikkia freelancereita ja ammatinharjoittajia harmittaa se, että toimeksiantojen peruuntuessa, korvaukset eivät ole kunnollisia. Monesti vain saman päivän tulkkaustoimeksiannon peruuntuminen korvataan, edellisenä päivänä peruuntuneesta saa harvoin kompensaatiota.

Noin kolmasosa ammatinharjoittajista ja ei-työsuhteisista freelancereista laskuttaa tai sisällyttää tuntipalkkioonsa ajan, joka kuluu toimeksiantopaikalle siirtymiseen. Valtaosalle vastaajista ei matka-aikaa korvata. Osa vastaajista ei välttämättä ole ajatellut koko asiaa, eikä ole mieltänyt matka-ajan olevan osa tulkin työtä. Toisaalta toimeksiantaja voi maksaa tulkkaustoimeksiannosta esimerkiksi vähintään kolmelta tunnilta vaikka itse tulkkaustyö kestäisi lyhyemmän ajan. Useat ammatinharjoittajat maksavat siis itse omasta pussistaan matkoihin kuluvan ajan, joka on pois ulos myytävästä työntekoajasta. Vastaajien mukaan yli 80 % tulkkauskeikoista tehdään paikan päällä. Pääasiassa puhelintulkkauksia tekee vain 16 % ammatinharjoittajista ja freelancereista.

6_siirtyminen


7_maksuTyösuhteisilla freelancereilla tilanne on vähintään yhtä huono. Tulkin siirtymistä tulkkaustoimeksiantopaikalle ei lasketa tulkin työaikaan - oli se samalla paikkakunnalla, seutukunnassa tai eri paikkakunnalla. Vasta useamman tunnin matkasta voidaan maksaa esim. puolet tulkkauksen tuntipalkasta. Kuitenkin kyselyyn vastanneet työsuhteiset freelancerit käyttivät aikaa siirtymisiin keskimäärin noin 13 tuntia viikossa.

Matkakulujenkaan laskuttaminen tai korvaaminen ei ole itsestään selvyys, vaan ainoastaan 58 % ammatinharjoittajista ja työkorvauksilla työskentelevistä saa jonkinlaisen kompensaation matkakuluista - yleisimmin julkisten kulkuvälineiden mukaan vaikka ne eivät olisi tarkoituksenmukaisimmat kulkuvälineet. Tyypillistä on, ettei paikkakunnan sisäisiä siirtymisiä kompensoida.

60 % kuukausipalkkalaisista vastaajista kertoi, että jos joutuu matkustamaan työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella, matka-aikaa ei lasketa työajaksi. Ongelma on yleisakavalainen ja se koskettaa niin insinöörejä kuin tulkkeja.

Ansiotasoa kohentaa toimeksiantojen määrä, ei korotus palkkiossa
Kun vastaajat tarkastelivat tulkkaustoimeksiantojen tuomaa ansiotasoa lokakuusta 2016 lokakuuhun 2017, merkittävää ei ollut ansiotason nousu tai lasku vaan se, että muutos johtui muutoksesta tulkkaustoimeksiantojen määrässä ja vain harvoin palkkiotason muutoksesta.

Kyselyyn vastanneet tulkit kaipaavat rotia alalle. Tulkin ammatin pitäisi olla suojattu ja pienillä toimijoilla pitäisi olla jotakin kampea isoja vastaan. Koska tulkkien palkkioista ja korvauksista nipistetään jatkuvasti, tulkit eivät koe, että heidän asiantuntijuuttaan arvostetaan. Vaarana on, että tästäkin alasta on muodostumassa läpikulkuala, jolta vaihdetaan nopeasti pois parempien ansioiden perään.

Tulkit penäävät yhteiskuntavastuuta sekä tulkkausyrityksiltä että julkisilta toimijoilta, joissa tulkkausten kilpailutusosaaminen on puutteellista ja hinta on määräävä tekijä.

Myös alan heikko järjestäytyneisyys on ongelma. Tulkit tekevät töitä yksin ja saattavat kohdata kollegoitaan harvoin. Alalla työskentelee myös paljon sellaisia, joilla ei ole välttämättä riittävästi tietoa palkkojen ja palkkioiden neuvottelemiseksi ja omien oikeuksiensa puolustamiseksi.

Teksti: Hanna Gorschelnik

Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä