Fakta & Fiktio

30.10.2017 9.29

Kuvia ja kielikuvia kirjamessuilla

Helsingin kirjamessut on Suomen suurin kirja-alan tapahtuma. Se kerää yhteen Helsingin messukeskukseen yli 80 000 kirjojen ystävää vuosittain. 26.–29.10. järjestettävien kirjamessujen teemamaana oli luonnollisesti sata vuotta täyttävä itsenäinen Suomi. Painopiste oli kotimaisessa kirjallisuudessa, mutta mukaan mahtui myös kääntämistä käsitteleviä keskusteluja ja puheenvuoroja.

Vaikka kirja-alan ahdingosta puhutaan paljon, kirjat tuntuvat kiinnostavan myös suurta yleisöä, ainakin jos arvioidaan kirjamessuyleisön määrän perusteella. Kirjamessut vetävät Messukeskuksen saumojaan myöten täyteen vuodesta toiseen, ja vierailijalla on keskusteluja valitessaan runsaudenpula: viikonlopun aikana järjestettiin yli 1 000 tapahtumaa. Jos ei pidä varaansa, saattaa ahtaa aikataulunsa niin täyteen, että kiitää lavalta toiselle kieli vyön alla.

Kuva puhuu monella kielellä

Perjantain aamupäivän ohjelmaan kuului FILI:n ja Kuvittajat ry:n järjestämä keskustelu kuvakirjan kääntämisestä. Toimittaja Henna Hietamäen vetämään keskusteluun osallistui kirjailija-kuvittaja Kristiina Louhi, kuvittaja-kustantaja Réka Király, kuvittaja-kirjailija Salla Savolainen sekä kirjallisuusagentti Terhi Isomäki-Blaxall. Vaikka ohjelman mukaan tarkoitus oli puhua nimenomaan kuvakirjojan kääntämisestä, ei keskusteluun ollut kutsuttu yhtään kääntäjää. Tästä syystä keskustelu keskittyi paljolti kuvakirjojen myymiseen ulkomaiden markkinoille.

Keskustelun mielenkiintoisinta antia olivat pohdinnat kuvien lokalisoinnista ja kulttuurispesifiydestä. Isomäki-Blaxall sanoi puheenvuorossaan, että kuvia ei käännetä, mutta kirjailijoiden tarinat kertoivat toista. Esimerkiksi Kristiina Louhi kertoi, että hänen Aino-kirjojensa englanninkielisten käännösten kansissa sekä Aino että Ainon pikkuveli ovat saaneet ylleen vaatteet, sillä nakupellejä ei englanninkielisissä maissa haluttu lastenkirjan kanteen. Mielenkiintoisessa keskustelussa olisi mielellään kuullut kääntäjän näkökulman kuvakirjan kääntämiseen ja erityisesti kulttuurispesifiyteen kuvakirjoissa.

Titaanien taistelu

Jos kuvakirjakeskustelusta oli unohdettu kääntäjät, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton järjestämässä Suomennos-slamissa lavalla nähtiin alan huippuja. Kasper Salonen johti suomennos-slamia, jossa poetry slamin tyyliin suomentajat Kersti Juva, Juhani Lindholm ja Salonen itse lukivat suomentamansa pätkän yhdysvaltalaisen kirjailijan Paul Bowlesin aiemmin suomentamattomasta novellista Call at Corazon. Tämän jälkeen kääntäjät keskustelivat tekemistään ratkaisuista ja tekstin ongelmakohdista.

Keskustelua oli ilo seurata: siinä tartuttiin niin pienempiin yksityiskohtiin ja niiden käännösratkaisuihin kuin tekstin tulkintaan liittyviin seikkoihin. Puoli tuntia oli aivan liian lyhyt aika, sillä kuten Juva ja Lindholmkin totesivat, kääntäjäthän puhuvat helpostakin tekstistä vaikka tuntikausia. Lindholm kuitenkin muisti tarkentaa, että helppoja käännettäviä tekstejä ei olekaan. Suomennos-slam oli hieno tapa avata kääntämisen prosessia ja erilaisia työhön liittyviä vaiheita myös suurelle yleisölle. Vastaavanlaisia tilaisuuksia soisi näkevän useamminkin. Seuraava askelhan tästä olisi tehdä suomennos livenä yleisön edessä – se vasta olisikin kiinnostavaa!

kirjamessut2_2
Kersti Juva, Juhani Lindholm ja Kasper Salonen keskustelevat Paul Bowlesin novellin käännöksistä.

Kääntäminen valokeilaan

Kirjamessuilla on oiva tilaisuus nostaa valokeilaan kirjamaailman ilmiöitä ja esimerkiksi kohdemaita. Koska tänä vuonna teemamaana oli Suomi, olisi ohjelmassa voinut näkyä enemmänkin suomalaisen kirjallisuuden kääntäminen muille kielille. Tässä on kuitenkin otettava huomioon kirjamessujen kohdeyleisö, joka on selvästi suomalaiset kuluttajat, jotka eniten haluavat kuulla kotimaisten suosikkikirjailijoidensa aatoksia.

Kirjamessuilla olisi kuitenkin valtaa nostaa kääntämistä enemmän näkyväksi ohjelmassaan, ja miksei vaikkapa jopa messujen teemaksi tulevaisuudessa!

Teksti ja kuvat: Laura Liimatainen
Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä