Fakta & Fiktio

3.9.2015

Kirja-arvio: Kääntäjän monet todellisuudet

Sirkku Aaltonen, Nestori Siponkoski & Kristiina Abdallah (toim.) 2015: Käännetyt maailmat. Johdatus käännösviestintään. Gaudeamus. 363 s.

Jopa 40 % päivittäin lukemistamme teksteistä on käännöksiä: televisiotekstityksiä, kirjoja, käyttöohjeita, mutta myös mainoksia, verkkosivuja ja pakkausten tuoteselosteita. Emme välttämättä edes tule ajatelleeksi, miten monenlaiset käännökset arjessamme avustavat.

9789524953467_Aaltonen_Kaannetyt_maailmat_webKäännetyt maailmat koostuu paristakymmenestä artikkelista, joiden kirjoittajat ovat käännöstieteen tutkijoita, lehtoreita, ammattikääntäjiä ja -tulkkeja. Kirja on jaettu teemoittain kuuteen eri osioon, joissa käsitellään esimerkiksi käännöstyökaluja ja -teknologiaa, eri aloihin erikoistuneiden kääntäjien arkista työtä sekä tulkkauksen nykyisyyttä ja historiaa.

Kirja johdattelee aloittelevaa kääntäjää ja käännösalan opintoja suunnittelevaa alalle: mitä kääntäminen on, mitä kääntäjältä edellytetään ja minkälaisissa tilanteissa käännöksiä tarvitaan. Kokeneempi kääntäjä puolestaan saa kirjasta ajantasaisen ja realistisen yleiskatsauksen siitä, missä alalla mennään nyt ja miltä tulevaisuus näyttää.

Varsinkin suoraan kääntäjän arkeen pureutuvat artikkelit ovat kirjan parasta antia. Esimerkiksi 18 vuotta Euroopan komissiossa kääntäjänä toiminut Tina Young kuvaa kirjoituksessaan kattavasti työtään monikielisessä ja -kulttuurisessa työyhteisössä. EU-kääntäjä käyttää -käännösalalla muutenkin yleistyneitä tietokonepohjaisia apuvälineitä, kuten käännösmuistia ja käännösmuistiin liitettävää konekäännöstyökalua. Tekninen kehitys ja uudet työkalut ovat johtaneet siihen, että työ koostuu suureksi osaksi käännösmuistin tarjoamien virkkeiden tarkastamisesta ja muokkaamisesta. Toisaalta käännösmuistit myös yhtenäistävät tekstejä ja auttavat tuottamaan suurempia määriä käännöksiä joka päivä.

Käytännön käännöstyötä käsittelee myös Tiina Holopaisen artikkeli av-kääntämisen nykytilasta ja työoloista. Kiire, hintojen polkeminen ja tätä kautta laadun heikkeneminen ovat av-käännösalalla arkipäivää. Varovaisenkin arvion mukaan kukin suomalainen lukee noin 30 romaanin verran tekstityksiä vuodessa, joten ei ole lainkaan merkityksetöntä, millaista laatua ruuduillemme saamme. Jotta av-käännösala saadaan nostettua ahdingostaan, Holopainen painottaa niin yksilön kuin ammattikunnankin osuutta ammatillisen osaamisen ja tietoisuuden lisäämisessä. Peruskoulutusta, aloittelijoiden opastusta ja täydennyskoulutusta on kehitettävä.

Teoksesta löytyy myös Irmeli Helinin käytännöllinen tietopaketti kääntäjän yritystoiminnasta – yrityksen perustamisesta, eri yritysmuodoista ja verotuksesta – ja Alice Martinin mainio kuvaus kaunokirjallisuuden suomentajan ja kustannustoimittajan välisestä yhteistyöstä. Jos taas tutkijan ura kiinnostaa, Nestori Siponkosken artikkelista saa valaistusta käännöstutkijan arkeen.

Laajempi näkökulma kääntämiseen ja tulkkaukseen

Koska viestintä yhä useammin koostuu useista modaliteeteista – puheesta, kirjoituksesta, kuvasta, liikkeestä, musiikista – ja tekstin kokonaismerkitys syntyy eri modaliteettien yhteistuloksena, myös kääntämisen käsite on laajentunut. Liisa Tiittula ja Maija Hirvonen valottavat artikkelissaan erikoisryhmille, kuten kuulo- tai näkövammaisille, tarkoitettuja kääntämisen ja tulkkauksen uusia, kielensisäisiä muotoja. Näitä ovat esimerkiksi teatteritekstitys, ohjelmatekstitys ja kirjoitustulkkaus, jossa puhetta ja muuta kuultavissa olevaa informaatiota tuotetaan kirjoitetuksi tekstiksi samanaikaisesti puheen kanssa vaikkapa kuuroutuneiden seminaarissa. Kuvailutulkkauksessa tulkki taasen kuvaa näkövammaiselle verbaalisen kielen avulla visuaalisia elementtejä, esimerkiksi museonäyttelyn teoksia tai elokuvaa.

Teknologinen kehitys ja viestinnän uudet muodot ovat vaikuttaneet siihen, että kääntämisen ja tulkkauksen ala on laajentunut ja muuttunut. Kääntäminen ei ole enää pelkästään kielellisen viestin välittämistä toiselle kielelle, vaan on syntynyt uusia kääntämisen ja tulkkauksen alueita, jotka vaativat kääntäjiltä ja tulkeilta uudenlaista osaamista: eri viestintämuotojen tuntemista ja taitoa välittää informaatiota erilaisin keinoin. Globalisaation myötä käännettävien tekstilajien kirjo lisääntyy edelleen. Kääntäjän rooli on muuttumassa, mutta kääntäjän kokonaisvaltaista ymmärrystä ja asiantuntemusta viestinnästä tarvitaan jatkossakin.

Käännetyt maailmat on kokonaisuudessaan miellyttävä lukukokemus. Käännös- ja tulkkausalasta kerrotaan laajasti ja monesta eri vinkkelistä. Kirja on silti helppolukuinen, koska sen rakenne on jaoteltu eri teemojen mukaan. Teoksen kirjoittajat – käännös- ja kielialan ammattilaiset – ovat selkeitä ilmaisussaan ja osaavat kuvata omia erikoisalojaan kansantajuisesti ja inspiroivasti.

Teksti: Anne Soininen

Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä