Fakta & Fiktio

17.9.2015

Kieli muuntaa aivoja ja ajattelutapaa

Viime vuonna julkaistiin tutkimus, jossa havaittiin kaksikielisten koehenkilöiden käyttävän kieltä eri tavoin eri kielikonteksteissa. Kyse ei siis ole vain sanojen käyttämisestä, vaan siitä miten maailmaa hahmotetaan kielen avulla. Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa taas havaittiin jälleen kerran aivojen muuntuvan kielten harjoittamisen myötä.

Kääntäjille aivojumppa kielten välillä on tuttua: Miten tämä sana ilmaistiinkaan toisella kielellä? Miten ihmeessä saan tämän nerokkaan, ytimekkään sutkauksen siirrettyä omalle kielelleni? Aivan kuin yrittäisi päästä seuraavalle tasolle jossakin kiehtovassa pulmapelissä. Ja kun se onnistuu, on palkintona huikea mielihyvän tunne.

The Concept Of Thinking” by cooldesign freedigitalphotos
Kuva:cooldesign, freedigitalphotos.net
Mielihyvän tunne ei ole ainoa etu, joka kielitaidolla on tarjota aivotoiminnalle. Vuoden alussa julkaistun tutkimuksen mukaan kielitaito vaikuttaa laajemminkin aivojen toimintaan. Kaksikielisyyden on havaittu lisäävän aivojen harmaata ainetta aivojen niillä osa-alueilla, jotka yleensä yhdistetään kielten oppimiseen. Tutkimuksessa havaittiin kaksikielisyyden vaikuttavan myös niin kutsuttuun valkeaan aineeseen ja tekevän siitä tehokkaamman. Aivot muuntuvat sen mukaan, miten niitä käytetään eri kielissä ja harjoitetaan niiden välillä.

Nainen kävelee kielessä

Tämän jutun alussa mainitussa tutkimuksessa oli koehenkilöinä joukko saksaa ja englantia puhuvia kaksikielisiä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten koehenkilöiden käyttämä kieli vaikutti heidän reaktioihinsa. Koehenkilöille näytettiin videopätkiä, joissa aiheina oli liike: nainen kulkemassa kohti autoaan, mies polkemassa pyörällä kohti kauppaa. Koehenkilöitä pyydettiin tämän jälkeen kuvaamaan videon tapahtumia omin sanoin. Mielenkiintoista oli etenkin se, että koehenkilöt vaihtelivat erityyppisten kuvausten välillä kielestä riippuen.

Kun pelkkää saksaa puhuvaa pyydetään kuvaamaan edellä mainittuja liikkeitä, painottuu vastauksessa todennäköisesti päämäärä: nainen kävelee kohti autoa. Englantia puhuva taas kuvaisi tilannetta vaikkapa näin: nainen kävelee. Saksankielinen näkee tilanteen kokonaisuutena, englanninkielinen zoomaa suoraan toimintaan. Englannin kielessä kun täytyy erotella, mikä on tapahtumassa juuri nyt: ”A woman is walking.”

Entäpä kun kaksikieliset kuvasivat näitä liiketilanteita? Kun heitä testattiin saksaksi Saksassa, oli kuvaus päämääräpainotteinen. Englanninkielinen testitilanne Iso-Britanniassa taas johti toimintapainotteiseen kuvaukseen. Sama vaihtelu havaittiin, kun koehenkilöille lueteltiin jommankumman kielen sanoja ennen videoiden näyttämistä. Painotus vaihteli sen mukaan, minkä kielen sanoja heille lueteltiin ennen kuvailutilannetta.

Merkitysjärjestelmien mestarit

Myös aiemmista tutkimuksista löytyy vastaavia havaintoja. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että sekä arabiaa että hepreaa sujuvasti puhuvat Israelin arabit suhtautuivat kielteisemmin arabinimiin kuten Ahmed silloin, kun heitä testattiin hepreaksi, kuin silloin, kun heitä testattiin arabiaksi. Kieli, jota käytämme, voi vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme toisiin ihmisiin.

Edellä mainitut havainnot vahvistavat sitä, mitä kääntäjät yrittävät epätoivoisuuteen asti painottaa tietämättömille: kieli ei ole vain sanoja asettamista peräkkäin ja kääntäminen sanojen vaihtamista toisen kielisiin. Kieli on merkitysjärjestelmä ja kääntäminen merkitysten siirtämistä toiseen järjestelmään.

Ehkä Google- ja Ping-käännökset kaikessa tragikoomisuudessaan yhdessä mainitun kaltaisten tutkimustulosten kanssa auttavat suurta yleisöä havahtumaan siihen, että kunnolliset käännökset eivät ole tuolien siirtelyä Titanicin kannella. Kunnollisiin käännöksiin tarvitaan ihminen, jonka aivot ovat rakentuneet hieman eri tavoin: hahmottamaan maailmaa kahden kielijärjestelmän kautta ja havainnollistamaan muille tätä maailmaa sanojen avulla.

Teksti: Suvi Seikkula

Tämän jutun pohjana on käytetty The Conversation -lehden artikkelia How the Language You Speak Changes Your View of the World.

Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä