Uutisarkisto

31.8.2016

Akavan Erityisalat: Työttömälle kannustusta, koulutuksen lisäleikkaukset peruttava

Valtionvarainministeriön budjettiesitys tarjoaa niukkuutta Akavan Erityisalojen monille jäsenryhmille. Karkein budjettiriihessä korjattava asia on korkeakouluihin kohdistuva lisäleikkaus, jolla rikotaan kilpailukykysopimusta. Työllisyyttä edistävien toimien on oltava työtöntä työnhakijaa kannustavia, painottaa Akavan Erityisalat budjettiriihikannanotossaan.

Työttömälle kannustusta, ei nöyryytystä     

Akavan Erityisalat odottaa hallituksen työllisyyspaketilta toimenpiteitä, jotka kannustavat aktiivisuuteen ja mm. kouluttautumaan työttömyysaikana. Myös yliopisto-opintojen on oltava mahdollisia työttömyyskorvausta menettämättä, mikäli työnhakija on samaan aikaan työmarkkinoiden käytettävissä.

Työttömiin kohdistuvilta toimenpiteiden tulee olla arvostavia. Moitimme esimerkiksi hallituksen kaavailemaa tarkistusmenettelyä, jossa kolmen kuukauden välein työttömän tilanne tarkistettaisiin työvoimaviranomaisten haastattelussa. Jos työttömän aktiivisuutta ei katsottaisi riittäväksi, hänen työttömyyskorvaustaan alennettaisiin 3 prosenttia. Koemme menettelyn nöyryyttävän työtöntä. Työttömyyskorvausten jatkuvan alentamisen seurauksena olisi työttömän taloudellisen tilanteen vaikeutuminen ja toisaalta muiden sosiaaliturvamenojen kasvu. Menettely luo myös lisää byrokratiaa ja työpaineita jo nyt ylikuormittuneille työvoimaviranomaisille.

Työttömyys on lisääntynyt jäsenistössämme jo tehtyjen, mm. korkeakoulusäästöjen myötä. Myös juuri työllisyyden parantamiseksi solmitun kilpailukykysopimuksen vaikutukset ovat hävittämässä jäsenistömme työpaikkoja kunta- ja valtiosektorilta. Toimintamenomäärärahojen toistuva pienentäminen on johtanut erityisesti hallintotyön jatkuvaan ohentamiseen, mikä vaarantaa kansalaisten oikeutta hyviin ja laadukkaisiin hallintopalveluihin. Esimerkiksi valtionhallinnossa tämä vaarantaa jo perustehtävien hyvää hoitamista.

Koulutuksesta ei tule leikata enää euroakaan

Budjettiehdotuksessa yliopistojen rahoituksesta leikataan 13,9 ja ammattikorkeakoulujen 6,9 miljoonaa euroa. Perusteena on kilpailukykysopimuksen mukainen työnantajamaksujen vähentyminen. Esitys on kilpailukykysopimuksen vastainen, sillä sopimuksen mukaan säästöt koskevat vain julkista sektoria.  Säästöt ovat julkisen sektorin henkilöstölle todella kipeä leikkaus, mutta korkeakoulutus on sopimuksessa rajattu niiden ulkopuolelle. Leikkaukset vähentäisivät entisestään korkeakoulujen toimintaedellytyksiä.

Vapaalle sivistystyölle on varattu budjettiehdotuksessa 144,8 miljoonaa euroa, eli noin 13 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Talousarvioesitys leikkaa vapaan sivistystyön rahoitusta 8,3 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen osuus on lähes kolme ja puoli miljoonaa euroa. Myös vapaa sivistystyö luetaan budjettiesityksessä julkisiin toimijoihin, vaikka kilpailukykysopimuksen ei pitänyt koskea yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lisäleikkausten toteutuessa joudutaan supistamaan opetusta, nostamaan kurssihintoja ja lomauttamaan työntekijöitä.

Vaadimme, että hallitus pitää lupauksensa, eikä enää esitä uusia lisäleikkauksia koulutukseen tällä hallituskaudella.

Kulttuurin merkitys ymmärrettävä laajasti

Akavan Erityisalat esittää, että museot otetaan osaksi kulttuurin saatavuuden kärkihanketta. Museoihin tulee investoida laajasti jatkuvien leikkausten sijaan. Guggenheim-keskustelu konkretisoi hyvin museoiden merkityksen elinkeinoelämälle, mutta näkökulmaa tulee laajentaa yksittäisestä hankkeesta: kulttuuripalvelut kaikkiaan ja museot tässä mukana luovat eri puolilla Suomea alueellista vetovoimaa ja ainutlaatuista sisältöä matkailulle.

Resursoinnissa on otettava huomioon myös museoiden perustehtävä kulttuuriperinnön asiantuntevana tallentajana.

Digitalisaation edistäminen hyvä asia

Julkisen palvelutuotannon digitalisaatiossa esitetään kirjastojen entistä parempaa hyödyntämistä  kansalaisten kouluttautumisessa. Tämä on kannatettava suuntaus. Kirjastojen mahdollisuuksia koulutusten järjestäjänä tulee tukea huolehtimalla kirjastojen riittävästä resursoinnista.

Budjettiesityksessä esitetään korkeakoulujen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen yhteensä 30 miljoonaa euroa hankerahoitusta. Tämä on merkittävä satsaus korkeakoulujen oppimisympäristöjen kehittämiseen.

Aluehallintouudistuksen valmistelu resursoitava kunnolla

Suunnitellun sote- ja aluehallintouudistuksen tehokas läpivieminen paikallistasolla edellyttää riittävää ja asiantuntevaa koordinaatiota. Muutoksen johtamisen ja valmistelutyön resursointi on avainasemassa hallintouudistuksessa. Tämä on huomioitava jo vuoden 2017 budjetissa.

Kunnille on kompensoitava verotulojen menetykset, jotka aiheutuvat kilpailukykysopimuksen tuomista leikkauksista.  

Nuoria autettava työuran alkuun reiluin ehdoin

Nuoriakaan ei tule palkata sellaisella ansiotasolla, mikä ei riitä elämiseen. Juuri heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat tuekseen kollektiivisesti sovittuja työ- ja palkkaehtoja – työehtosopimuksia, joiden rajoja ei tule alittaa. Nuorten työllistymistä tukeviin toimiin, kuten nuorisotakuuseen tulee panostaa. Nuorisotakuuta tulee kehittää palvelemaan myös korkeasti koulutettuja nuoria.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen alasajo ei saa jatkua

Kansalaisjärjestöjen tukea leikattiin rajusti kuluvalta vuodelta, mikä johti miltei hallitsemattomaan irtisanomiskierteeseen ja työllisyyden sekä asiantuntijuuden heikkenemiseen järjestösektorilla. Järjestöjen tukea ei vuoden 2017 budjettiesityksessä ole korotettu, vaikka sinänsä kehitysyhteistyöhön osoitettiin jonkin verran lisärahoitusta. Valtion rahoitusta järjestöille on lisättävä, jotta ne pystyisivät työskentelemään pitkäjänteisesti. Nyt korostuu yritysten toiminta,  mikä ei useinkaan auta kaikkein köyhimpiä maita.


Lisätietoja: Akavan Erityisalat
toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, puh. 0201 235 341
edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen, puh.0201 235 352.
asiamies Minna Nieminen, puh. 0201 235 368, korkeakoulusektori, koulutus- ja työvoimapolitiikka
asiamies Jaakko Korpisaari, puh. 0201 235 363, kuntasektori
työmarkkinalakimies Kari Eskola, puh. 0201 235 367, valtiosektori
asiamies Saara Aikio, puh. 0201 235 338, järjestösektori
asiamies Amalia Ojanen, puh. 0201 235 336, opiskelija- ja nuorisoasiat

Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä